Tuntuu, että elämä on nykyään niin kiireistä,
että kaikki normaalien arkirutiinien,
pyykkien, ruuanlaiton, siivouksen kaupassakäynnin jne.
päälle tulevat jutut
venyvät ja vanuvat
ja helposti siirtyvät hamaan tulevaisuuteen.
Tai sitten ne jutut pitää koittaa ulkoistaa..
Pari esimerkkiä tällaisista jutuista tuli taas eteen menneellä viikolla.
Kesäkukat-talvikukat
Olen aina vähintään kuukauden myöhässä oikeasta sesongista..
Ensilumi ehti sataa tänä vuonna meillä pelargonioiden ja marketoiden päälle.
Ne olisivat varmaan vieläkin ruukuissa,
ellei Mamma olisi lasten kanssa pelastanut tilannetta.
Ja tähän pitää tunnustaa, että TAAS, viime vuonna oli ihan sama juttu..
Mamma hoiti lapsille myös kurpitsan
niinkuin viimekin vuonna..
Kiitos vaan Mammalle mahtavasta avusta!
Leipominen on kivaa,
mutta sellaista puuhaa,
mille ei koskaan tunnu olevan oikein kunnolla aikaa.
Viikonloppuihin osuu nin paljon harrastuksia,
että meillä leivotaan nykyään lähinnä silloin,
kun on viereita tulossa tai on jotain vähän spesiaalimpaa.
Lasten mielestä leipoa voisi vaikka joka päivä.
Viime viikonloppuna meidän PITI leipoa, mutta tuli jotain muuta.
Viikolla, kun laitoin ruokaa,
Neiti rupesi ruinaamaan leipomista
ja Pikkuveli tietysti komppasi mukana.
Koska olin keskittynyt keitoksiini, puolivahingossa lupasin,
että lapset saavat tehdä taikinan.
Homma sujui toki pienellä ohjauksella hienosti.
ellei lasketa äidin melkein kärähtäneitä keitoksia lukuun..
Oli kiva huomata, että niille välillä ihanan rasittavillekin
apulaisille on jäänyt jotain mieleenkin.
Taikina tuli valmiiksi ja leipominen sujui hienosti.
Kaksistaan hoisivat koko litran pullataikinan
okei, aika iso siivu taisi mennä suoraan parempiin suihin..
Sotkujen siivoamisessa toki olisi vielä parantamisen varaa..
Sen voisi koittaa ulkoistaa vielä jollekin..
Mutta lopputulos oli mahtava!
Summa summarum,
pitäisi muistaa vaan arjen kiireessä käyttää kaikkia apuvoimia,
niin kyllä ne hommat sujuu:)
Ihanaa sunnuntaita kaikille!