maanantai 1. helmikuuta 2016

Uutta (vanhaa) väriä

Kevät on aivan varmasti tullut! Arvatkaapas mistä sen tietää..? No, kalenteri näyttää helmikuuta. Ja minun kohdallani ainakin siitä, että alan kaivella kaappien kätköistä esille värejä. Yleensä tässä vaiheessa talvea haikailen pastellien perään. Tällä kertaa en hurahtanut pastelleihin, vaan jostain iski himo vanhaan rakkauteeni SINISEEN. 


Sininen on aina ollut minulle THE VÄRI, olen ollut aina sininen-ihminen. Jo teininä muistan, kun kävimme rakkaan ystävättäreni kanssa shoppailemassa, katsomme samoja juttuja, minä sinisenä, hän vihreänä. Ensimmäisessä opiskelijakämpässäni oli kaikki 90-luvin tyyliin sinistä, nojatuoli, koboltinsiniset Kaj Franckin lasit ja Teema-astiat. 



90-luvun jälkeen maku ja mieltymykset ovat muuttuneet ja sinistä ei kotoa enää kovin paljoa löydy. Vaatekaapistakin se on vuosien varrella hiljalleen kadonnut, ellei farkkuja ja tummansinisiä neuletakkeja lasketa. 



Olen taas uuden vuoden alkaessa siivoillut kaapejani ja tyhjentänyt sieltä kirppiskasoihin tavaraa ja vaatteita, joita en ole vuoden aikana yhtään pitänyt. Kasaan kertyi myös läjä sinisävyisiä huiveja, joita en ole pitänyt lainkaan useampaan vuoteen. Ajatuksenani oli laittaa ne kiertoon, pois kaapista pölyyntymästä ja tilaa viemästä. 



Jostain syystä huivit jäivät vähän mieleen kummittelemaan ja kun etsin aleista itselleni uutta pientä näppärää käsilaukkua töihin, törmäsin pikkuiseen siniharmaaseen söpöläiseen ja siitä se idea sitten lähti..Vanha rakkauteni siniseen leimahti liekkeihin :)


Huivit on pelastettu kirpparipinosta ahkeraan käyttöön kassin kaveriksi. Sinistä on muutenkin kaiveltu kaapista kassin seuraksi. Ja uusia yhdistelmiä löytynyt vaikka millä mitalla. Sininen kun sopii melkein minkä kanssa vaan.. Sininen onkin ihan selvästi minun kevääni trendiväri, olkoon muut mitä mieltä tahansa. Ja itseasiassa kyllä sinistä löytyy Pantonen värikartoistakin, serenity ja snorkel blue ja limpet shell näyttävät minun silmääni kovin sinisiltä, joten en taida sinisieni kanssa olla tänä keväänä olla ihan yksin:)



Löytyykö teiltä sinistä 
vaatekaapista tai kotoa?
Vai onko sininen ehdoton NouNou?

12 kommenttia:

  1. Ai löytyykö sinistä? Öö.. Aika kauheasti! Love It!

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Hih, niin vähän ajattelinkin, että sieltä ainakin löytyy sinistä:) On se vaan kiva!

      Poista
  2. Minä olen löytänyt sinisen uudelleen viime vuoden aikana.
    Shania sinisen sävyisiä huiveja sulla ja hyvä laukkulöytö :)

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Mä olen siis vähän jälkijunassa tämän "uuden" löytöni kanssa:) Kiitos, minustakin ne näyttävät nyt taas tosi kivoilta:)

      Poista
  3. Minulla on sinisiä vaatteita. Eli vaatteissa se on ok. Mutta sisustuksessa sinistä meillä ei ole.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Sininen on vaatteissa ja asusteissa vähän helpompi, kuin sisustuksessa. Meiltä taitaa tänä keväänä löytyä kyllä kotoakin sinistä..:)

      Poista
  4. Joskus aikanaa sinistä oli paljonkin, mutta nyt pienimmissä määrin. Tykkään kuitenkin kovasti :)

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Ai sinullakin on sininen historia:) Ehkä tännekään ei enää sinistä ihan ysärin mittakaavassa tule, mutta ehkä jotain pientä kotiinkin saattaa eksyä..:)

      Poista
  5. Joo mä olen kans sitä mieltä että kevät on ihan kulman takana! Kaivoin jo valkoiset housutkin esiin :)

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Ulos kun ytaas katsoo, ei keväältä näytä, mutta kyllä se siellä kulman takana on, minäkin mallailin viime viikolla vähän salaa valkoisia housuja, ihan varmuudeksi..:)

      Poista
  6. No, jotain saattaa löytyä, mutta ei se ole mun väri, joskus oli, kaikki oli sinistä, mutta kaikki muuttuu ja onneks jokaisella saa olla oma lempi väri. Olen sun blogissa eka kertaa ja liityin lukijaksikin. Ois kiva jos haluaisit tulla vasta vierailulle Aurinkokujallekkin.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Kiva kun piipahdit, tulen varmasti vastavierailulle! Miullakin on ollut aikanaan sininen kausi ja joskus ajattelin, että ei ikinä enää..niin sitä mieli muuttuu:) Ja tosiaan, onnkeis jokaisella on oma maku ja onneksi sekin saa muuttua:)

      Poista