lauantai 28. helmikuuta 2015

Kevättä haistelemassa Kodin1:ssä

Hetken päästä on jo maaliskuu ja kevättä on kyllä jo ilmassa ainakin täällä etelässä. Linnut visertää aamuisin, lumi on jo melkein kadonnut ja pihalla pilkistelee jo hentoja vihreitä versoja. Ekat pajunkissatkin olen jo bongannut.


Vaikka olemmekin kotinurkissa väsymiseen asti nuohonneet, ensin lomalla ja sitten pikkupotilaan kanssa (Hän on onneksi jo kunnossa ja pääsin viikolla töihin. Todellakin PÄÄSIN:) Ohjelmatoimisto ei taida olla minun juttuni..), en ole kotona juurikaan vielä mitään kevättä vielä laittanut. Itseasiassa pari joulujuttuakin on vielä paikoilaan.. Olikin aivan ihanaa, kun pääsin keskiviikkona muiden ihanien Åblogilaisten kanssa haistelemaan sisustuksen kevättuulia Raision Kodin1 sisustusiltaan.


Meidät toivotettiin lämpimästi tervetulleiksi ja saimme alussa kattavan selvityksen niin Raision Kodin1 -tavaratalon huippuhienosta energiaasäästävästä tekniikasta kuin Annon malliston kehittämisestä, ajatuksista ja ideologiastakin.


Tavaratalonjohtaja Jarmo Ahlroos kertoi meille Kodin1 liikerakennuksesta, joka on pohjoismaiden ensimmäinen passiivienergialiikerakennus. Rakennus on mm. niin tiivis, ettei lämpöä pääse karkaamaan turhaan "harakoille" ja valaistussuunnittelussa on otettu energia-asiat hyvin huomioon. Valoja ei kaupassa turhaan pidetä päällä, vaan kaikissa tiloissa on liiketunnistimet ja valot himmenevät, mikäli liikettä ei ole. Minusta aika hienoa, että nykyaikana tekniikkaa osataan hyödyntää fiksusti!


K-ryhmän omasta merkistä, Annosta meille kertoi  Pia Lehtovuori ja Riija Huhta-Aho. Saimme kuulla teasereitä tulevista kevät- ja syysmallistoista, tulossa on vaikka mitä herkkuja.. Vilauksen tulevasta saimme nähdäkin, Kodin1:sen sisääntuloaulaan oli rakennettu ihana keväinen tuulahdus, upeita liinavaatteita ja ihania pieniä herkkuja.


Saimme kuulla myös Annon taustoista ja ideologiasta. Itselleni oli positiivinen yllätys, kuinka paljon työtä tuotemerkin takana tehdään, jotta mallistoista saadaan mahdollisimman aikaakestäviä, eettisesti valmistettuja ja ekologisia. Materiaaleissa suositaan luonnomateriaaleja ja kierrätysmateriaaleja, valmistajia pyritään etsimään mahdollisimman läheltä, tuotantoprosessiin kiinnitetään tarkasti huomiota ja esimerkiksi tuotteiden kuljetuspakkaminen pyritään tekemään mahdollisimman ekologisesti, turhien käärepapereiden käyttö on jo aikaa sitten jätetty pois. Osa tuotteista valmistetaan edelleen Suomessa 


 

Pääsimme kiertämään tavarataloa rauhassa Annon suunnittelijoiden ja Kodin1 tavaratalon ammattitaitoisten sisustusneuvojien kanssa. Kierros taisi olla aika monelle meistä aikamoista luksusta, kerrankin sai rauhassa katsella (ilman lapsia ja vielä kameran kanssa), kokeilla  (ilman pelkoa, että pieni käsi hajottaa jotain) ja fiilistellä (ilman kiirettä) kauniita tavaroita ja esillepanoja ja kuulla taustoja esillepanojen ja mallistojen tuotteista.  


Pientä ja vähän isompaakin sisustustavaraa löytyi pitkin tavarataloa ja somistuksissa kyllä silmä lepäsi. Oli ihana katsella rauhassa ja monta kiva juttua jäi korvan taakse itämään. Meidän meneillään oleva pieni remontti kun saadaan valmiiksi, on minulla nyt valmiiksi mietittynä jutut loppusilaukseen;)



Kevät on aina sisustustyynyjen vaihtoaikaa ja illan aikana löytyi montakin potentiaalista uutta ihanuutta. Katsotaan, mitkä löytävät tiensä meille;)







Astioita Kodin1 löytyy laaja valikoima ja pitkin liikettä löytyi myös ihania kattauksia, josta sai omaankin kotiin kivoja ideoita.




Liinavaatteita Kodin1:stä löytyy myös valtava valikoima joka lähtöön, makuun ja väriin.
 

Pitkän työpäivän jälkeen mallisängyt olivat melkein luvattoman houkuttelevia;)


 Meillä olisi tarvetta uusille lakanoille ja luulenpa, että meille, ja keskustelujen perusteella jonnekin muuallekin, tulee kevääksi uudet ihanat Annon pellavavuodevaatteeet. Väriä en ole vielä päättänyt..


Inspiroiva ilta päättyi herkulliseen iltapalaan Kodin1 rakennuksessa sijaitsevassa Naantalin Aurinkoisessa. Siitä oli mukana jatkaa kotiin reppu täynnä keväistä inspiraatiota.

Lämmin kiitos
ihanasta ja todellakin inspiroivasta illasta
Kodin1 väellä
ja tietysti ihanalle Teijalle,
joka meille illan järjestit.
Ja tietysti  iso kiitos kaikille muille mukana olleille,
teitä on aina niin ihana tavata!

tiistai 24. helmikuuta 2015

Liikkumaan luotu

Meillä ollaan täällä pidetty vähän poikkeukselista sairastupaa jo viime viikosta. Mainitsinkin aiemmin, että Pikkuveljellä iski lomalla ihan puskista akuutti lonkan nivelen tulehdus, synoviitti. Mitään erityistä syytä emme tulehdukselle ole keksineet ja se taitaakin olla aika tavallinen tällaisilla pikkupojilla (ja tytöillä, vaikka tauti onkin yleisempi pojilla). Hoitona on totaalinen, siis TOTAALINEN lonkan lepo. Vaihtoehtona oli mennä TYKSiin lastenosastolle lepoon tai sitten kotihoito. Valinta ei ollut vaikea, kotona on ihmisen aina paras olla.  


Täällä on siis levätty jo useampi päivä. Totaalisesti. Tai ainakin koitettu levätä.  


Eka päivä meni leppoisasti. Poika oli iloinen, kun kerrankin sai luvan kanssa katsoa ruutua koko päivän, telkkarista leffoja ja Yle Areenaa, Padistä pelejä ja tietsikallakin sai pelata.


Seuraavana päivänä lepo ei oikein ollutkaan enää ihan niin kivaa.
 
 
Leffat on TYLSIÄ,
pelit on TYLSIÄ,
kaikki on TYLSÄÄ.
Lautapelit EI HUVITA.
Piirtäminen EI HUVITA. 
Kaveritkaan ei viitsi tulla, kun ei voi TEHDÄ mitään.
 

 
Ainoa mikä huvittaisi ja olisi kivaa on
hyppiminen,
pomppiminen,
juokseminen.
Mikä vaan, kunhan saisi LIIKKUA.
 
 
Itsellä olo on olut vähän kuin ohjelmatoimiston pyörittäjällä. Koko ajan on pitänyt koittaa keksiä tekemistä. Koko ajan miettinyt, miten saisi ajatukset edes hetkeksi johonkin kivaan. Unohtamaan sen, ettei pääse nyt mihinkään liikkeelle. 
 

Potilaan rooli oli Pikkuveljellä heti hyvin hallussa,
sen saivat tuta niin vanhemmat, kuin isommat sisaruksetkin.
Aika hyvin käskyjä sinkoilee sinne tänne ja aika usein kuulee lauseen alkavan sanoilla:
 
kato kun mä oon nyt kipe enkä saa liikkua, täytyy sun..
 


Ja koska kaikki on vähän tylsää, on mielikin vähän tylsä,
ja koko perheen mieli vähän harmaa.
Vanhemmilla tietysti huolesta, sisaruksilla enemmänkin pikkuveljen komentelusta ja oienistä sairaan etuoikeuksista.
 
 
 
Riitaa on tullut jo vaikka mistä,
 sohvasta,
tietokoneesta,
pädistä,
herkuista,
peleistä
ja telkkarikanavista
(vaikka talosta löytyy ihan oma ruutu jokaiselle..).
 
Huomiosta puhumattakaan.
 

Isoveli totesi hyvin eilen, vaikkakin vähän vihoissaan:
 
Kyllä lapset on luotu liikkumaan,
(ei vaan makaamaan ja kiusaamaan muita)


Olen kyllä vahvasti samaa mieltä.
Liikkumaan ne on luotu.
 
Onneksi tämä on vain tilapäistä.
Loppuviikosta, jos lonkka on kunnossa, pääsee taas
hyppimään,
juoksemaan,
pomppimaan
ja painimaan veljen kanssa.
 
Ja onneksi isovanhemmat lupasivat tulla välillä pyörittämään tätä ohjelmatoimistoa..


Sitä ennen pitäisi koittaa löytää niitä pieniä ilonaiheita :)
 
Ideoita?
Kokemuksia vastaavasta tilanteesta?










sunnuntai 22. helmikuuta 2015

BILLYBANDIT - kivaa uutta kerrankin pojille

Pitkästä aikaa vähän lastenvaateintoilua. Neiti päättää jo itse vaatteistaan, joten minun on hetkeen ollut ihan turha katsella enää tyttöjen uusia mallistoja sillä silmällä. Poikien mallistot eivät ole juuri koskaan aiheuttaneet minussa mitään pakko saada -ilmiöitä, joka valmistajalla kun tuntuu olevan tarjolla aika samanlaisia, tylsiä ja mielikuvituksettomia juttuja. Jotenkin minusta edelleen tuntuu, että poikiin ei satsata niin paljoa ja kahden pojan äitinä se kyllä ärsyttää:(


Syksyllä bongasin Smudgetikka -blogista tiedon, että yksi meidän suosikkivalmistajista CWF, on lanseeraamassa tälle vuodelle uuden, nimenomaan pojille suunnatun merkin BILLYBANDITin.

 
Merkkiä mainostetaan ihanan tyttöjenmerkin Billieblushin veljenä. Billieblush on ollut meillä kovin tykätty, keskihintainen, laadukas ja hauska merkki. Billybandit näyttää jatkavan samalla linjalla.

BILLYBANDIT BOYS ARE:
Mischievous
Creative
Cute
 
AT THE CORE OF ITS DNA…
For modern-day super heroes!
A refreshing and playful brand, to avoid taking life too seriously!
To sum up,
« Fizzy & Funny Fashion »
 

Mainoskuvia löytyy CWF:n sivuilta ja niiden perusteella mallisto näyttää tosi kivalta. Vaatteita löytyy myynnistä jo joistakin brittiläisistä nettikaupoista ja vaatteet ovat todella hauskan näköisiä. Meillä menee varmasti testaukseen!

Ainakin Little Copenhageniin on Billybanditeja tulossa, innolla odotan, mitä sieltä meille löytyy:)


Kuva : https://twitter.com/ChildsplayKids/status/557234611647160322

 
Miltäs BILLYBANDIT teistä näyttää?
Onko joku ehtinyt tilata merkkiä jo?
 
Ja millaisia mietteitä muilla poikien äideillä on poikien vaatteista?
 

lauantai 21. helmikuuta 2015

Haaste

Tervehdys täältä hiihtolomailijoilta. Hiihtoloma meni vähän toisenlaisissa merkeissä, mitä alunperin oltiin suunniteltu, tämä taitaa olla meillä jo vähän tapa:( Kipsikäsi on historiaa, mutta Pikkuveli on totaalisessa liikkumiskiellossa akuutin lonkkatulehduksen vuoksi. Onneksi alkuviikosta edes ehdittiin vähän ulkoilla ja nauttia lomasta. Ja jopa vähän remontoida. Nyt nautitaankin vaan telkkarista ja padin viihdykkeistä.

Sain jo pari viikkoa sitten Anulta ihanasta Arjen timantteja -blogista kiva haasteen, johon vastaaminen on harmillisesti jäänyt vähän vaiheeseen. Kiitos kovasti haasteesta ja pahoitteluni hitaudesta! Tässä nyt vihdoin vastaukseni kivaan 7 kysymyksen haasteeseen. Kuvituksena näitä iänikuisia kukkakuvia;)

  
1. Kolme ensimmäistä mieleesi tulevaa adjektiivia, jotka kuvaavat sinua? Näiden ei tarvitse olla kuvaavimpia, mutta ekana mieleen tulevat :)

Heti tuli vaikea kysymys, olen aika huono analysoimaan itseäni. Ensimmäiset mieleentulleet olivat innostuva, levoton ja huolehtiva. Miehen mielestä aika osuvat;) Innostun todellakin helposti kaikesta uudesta, välillä vähän turhankin nopeasti. Levoton olen myös, ehkä osin juuri tuosta innostuvasuudestani johtuen. Kaipaan aina pientä draivia ja muutosta elämääni:) Huolehtiva olen perheen ja erityisesti noiden ihanien lasten suhteen. Myönnän, että joskus huolehdin ja teen vähän liikaakin heidän eteensä. Varsinkin noiden ismpien lasten olisi varmaan syytä välillä itsekin koittaa huolehtia asioistaan, jotta sitten isona omillaan pärjäävät.



2. Keräiletkö jotain?

Keräilyasiaa on minulta ennekin kysytty. Miehen mielestä keräilen ainakin käsilaukkuja ja huiveja, mutta minusta niitä ei vaan voi naisella koskaan liikaa:) Kumpiakin on sen verran kaappeihin kertynyt, että ehkä voin niitäkin jo jonkinlaiseksi keräilykokoelmaksi kutsua. Lapsena keräilin Coca-Colapulloja ja ne ovat edelleen tallessa vanhempieni vintillä. Cokispullojen keräily on hieman herännyt henkiin ja työpöydälläni on nykyään pieni kokoelma pikkuruisia erikoispulloja:)


3. Mitä teet kun haluat oikein hemmotella itseäsi?

Hemmotteluhetket ovat minusta vähän tilannesidonnaisia, joskus perjantaikimpun ostaminen siistiin kotiin on aivan ihanaa hemmottelua, joskus kaipaan tyttöjen iltaa hyvän ruuan parissa. Useimmiten oma hemmotteluhetkeni taitaa olla kuppi hyvää kahvia ja kiiltävä nastenlehti ja se pieni hetki omaa rauhaa.


4. Unelma-ammattisi lapsena ja mitä haaveelle kävi?

Lapsuuden unelma-ammatti taisi olla pitkään opettaja ja jonkinlainen opettajahan minusta itseasiassa tulikin, vaikka vähän mutkien kautta. Toinen nuoruuden toiveammatti oli merikapteeni. Se haave kariutui siihen, kun oma isäni naureskeli, että nainen ei taida ruoriin päästä kuin Förilautturiksi;)


 5. Voiko sukan laittaa väärään jalkaan? Tavallisesta sukasta on siis kyse, ei muotoonommellusta.

Hih, tämä onkin hauska kysymys:) Enpä ole koskaan tullut aktiivisesti ajatelleeksi asiaa. Nyt kun mietin, minusta sukat muotoutuvat ekalla käyttökerralla jalkaan niin, että kyllä se pitää laittaa jatkossa oikeaan jalkaan, jotta istuu:) Olen sukkien suhteen muutenkin vähän nipo. Meiltä löytyy miljoon paria kutakuinkin samankokoisia mustia sukkia. Miehen ja lasten mielestä on ihan sama, millaiset sukat pyykkinarulta nappaa, kunhan ovat kutakuinkin samaa väriä. Minusta sukkien pitää olla aina täysin samaa paria ja lajitteluun meneekin aina aika ajoin älyttömästi aikaa:)

 6. Onko hiihtäminen sinun juttusi?

Ei, hiihtäminen ei ole minun juttuni. Inhosin kouluaikoina hiihtoa enkä edes nykyään omista suksia. Vanhana partiolaisena olen toki hiihtänyt paljon, mutta koskaan se ei ollut minulle mitään mukavaa. Ihme ja kumma, lapset meillä tykkäävät hiihtämisestä. Isäänsä tulleet tässä suhteessa, onneksi.


 7. Kiva, pieni idea, jolla voisi muistaa hyvää ystävää ystävänpäivänä?

Koska olen niin toivottoman hidas, ystävänpäivähän meni jo ja blogeissa oli aivan mielettömän ihania ideoita ystävänpäivämuistamisiin. Minusta kaikki  muistaminen on ihanaa ja tärkeää. Ehkä pieni makea itsetehty herkku, kuten Anukin oli tehnyt, olisi mukavinta. Kukkakin on aina kiva piristys.  Meillä paisteltiin ystävänpäivänä vohveleita, niistä varmaan lisää jossain vaiheessa:)


Haaste kuuluu laittaa tietysti eteenpäin. Tarkoitus oli keksiä itse omille haatettavilleen seitsemän uutta kysymystä. Minä kopsaan pari Anun kysymystä, koska ne olivat niin kivoja;) Tässä siis 7 kysymystä:

1. Kolme ensimmäistä mieleesi tulevaa adjektiivia, jotka kuvaavat sinua?
Näiden ei tarvitse olla kuvaavimpia, mutta ekana mieleen tulevat :)
 
2. Mitä teet kun haluat oikein hemmotella itseäsi?
 
3. Saavutus tai asia, josta vielä haaveilet?
 
4. Teetkö heräteostoksia vai harkitsetko aina tarkaan ostoksesi?
 
5.Yksi tavara, josta et voisi luopua?
 
6. Asia, joka ilahduttaa huononakin päivänä?

7.Ollako vai eikö olla, ja mitä?
 
 
 
Ja tässä kivat blogit, joihin haaste lähtee eteenpäin:
 
Katrille Tohkeissaan
Hennalle Pakkomielteisiin
Nannille Suortuvaan
Sadulle Villa Foxiin



IHANAA VIIKONLOPPUA KAIKILLE!