lauantai 30. marraskuuta 2013

Label Yourself

Minun pitää tehdä yksi aika nolo tunnustus, olen vielä kolmen lapsenkin jälkeen ehkä maailman laiskin nimikoimaan lasten vaatteita ja tavaroita. Asiasta olen vuosien varrella saanut useasti kuulla tarhan tädeiltä ja usein olemme joutuneet etsimän kissojen ja koirien kanssa lasten vaatteita, kun ne on vaihtunut jonkun kaverin kanssa tai muuten vaan kadonneet jäljettömiin. Monesti se nimikointi olisi helpottanut etsintää ja löytämistä..


Hädissäni olen aina tarpeen tullen kirjoittanut nimiä pesulappuihin ja minne milloinkin, usein joko laihoin tuloksin, nimikointi on kadonnut ekassa pesussa tai epäesteettisin tuloksin, musta tussi on levahtanut pesussa ja tahrinut vaatteen.


Isoveljen päiväkotiaikoina ostin kerran ompelutarvikekaupasta silitettävää kanttinauhaa, johon kirjoitin nimen, mutta innostus loppui aika lyhyeen. Kanttinauhassa tiivistyi yhteen nuo samat ominaisuudet, se joko irtosi pesussa jos sinne asti edes kesti vaatteessa,  kynänjälki katosi tai sitten se levisi vaatteeseen. Luovuin siis koko puuhasta.


Sain jokin aikaa sitten yhteydenoton IKAST ETIKETiltä, josko haluaisimme kokeilla heidän nimikointiin tarkoitettuja tuotteitaan. Voitte varmaan kuvitella, että todellakin oli iloissani mahdollisuudesta kokeilla tyylikkäitä ja käytännöllisiä nimikointituotteita!

Valitsin testaukseen Stikins -nimilappuja sekä nimikointinauhoja silitettävällä taustalla.


Stikins -nimilaput ovat valkoisia, ohuita ja joustavia muovisia tarroja, joihin voi valita haluamansa tekstin. Niiden pitäisi pysyä monissa materiaaleissa, niin kankaassa kuin muovissakin. Meillä niitä on nyt liimailtu mm. harkkajuomapulloon kaikilla tytöillä on kätevästi samanlaiset.., saappaiden sisäpinnalle ja pariin ulkotakkiin, johon silitettäviä nauhoja en saanut pysymään. Tarra tuntuu ottavan aika hanakasti kiinni alustaan ja saappaissa laput ovat ainakin nyt reilun viikon ahkeran käytön jälkeen vielä paikoillaan. Takkeja en ole vielä pessyt, joten pesunkestosta ei ole kokemusta. Juomapullo on pyörinyt koneessa jo useamman kerran ja lappu on tiukasti paikoillaan.


Nimikointinauhassa on vaihtoehtoja niin värin, leveyden, tekstityypin ja kuvioidenkin suhteen.  Nauhaan voi valita myös taustan, joka mahdollistaa nauhan kiinnityksen silittämällä.  Me valitsimme yhdessä nauhan ja fontin värin (tumman harmaa ja hopea), tekstin, sekä kuvion tekstin molemmille puolille (kompromissi -aurinko). Nauha näyttää minusta tosi kivalle.


Ohjeessa sanotaan, että nauha pitäisi silittää kolmella pisteellä, mutta se näytti kiinnittyvän kivasti myös kahdella pisteellä. Ommellakin sen toki saa, mutta minun tapauksessani se ei ole ihan ensimmäinen vaihtoehto.


Koitin pariin takkiin yhdellä pisteellä, mutta sillä nauhan liima ei lämmennyt kunnolla ja reunat jäivät repsottamaan ikävästi. Toivotaan, että Neidin valkoisessa harkkatakissa nauha hetken pysyy, samaa takkia saman kokoisena kun on samassa pukukopissa seitsemällä muullakin.. Tosin meidän Neidin takin tunnistaa ehkä vähiten valkoisesta väristä muutenkin..


Aika harvassa puuvillavaatteessakaan on kolmen pisteen silitys sallittu ja kahden pisteen silityksellä vähänkään karkeakuvioisemmalle kankaalle sai kahdella pisteellä aika pitkään silittää, että tarra otti kunnolla kiinni. Mielenkiinnolla odotan, miten tarra kestää pesun esimerkiksi tässä sinisessä hupparissa.


Sileään trikooseen kahdella pisteellä nauha tarrasi hyvin kiinni. Kolmella pisteellä silitettäessä nauha tarttuu varmasti todella hyvin.


Mielenkiinnolla jään seuraamaan, kuinka nauhat pysyvät pesuissa, palaan varmasti raportoimaan asiasta jossain vaiheessa. Tarhatädeiltä sain jo positiivista palautetta, heti oli huomattu ja erikseen vielä oikein miehelle mainittu, että Pikkuveljen vaatteet oli NIMIKOITU:)

Miten muilla vaatteiden nimikointi hoituu?
 
Onko jollain näistä
Ikastin nimikointituotteista kokemuksia?

keskiviikko 27. marraskuuta 2013

Asustesuunnitelmia ja sekalaista seurakuntaa

Juttujani pidempään seuranneet varmaan ovat huomanneet, että vaikka tykkään paljon ostella vaatteita ja koitan aina parhaani mukaan miettiä ainakin omasta mielestäni kivoja kokonaisuuksia ja samisteluvaatteitakin meillä on lapsilla paljon näkynyt, jostain syystä asustepuoli ei ole meillä koskaan ollut kovin koordinoitua.

Meiltä ei ole siis juurikaan löytynyt asusteita sävy sävyyn päästä varpaisiin, vaan enemmänkin hetken mielijohteesta ostettuja eripari pipoja, hanskoja ja kaulahuiveja. Joka vuosi olen päättänyt, että seuraavalla kerralla olen suunnitelmallisempi.

 
Arvatkaapa huviksenne, kuinka tänä talvena kävi..
No juu, ihan yhtä hullusti kuin aikaisempina vuosina. Tälläkään kertaa ei ole siis odotettavissa mitään matchy-matchy -asustamista, vaan sitä tuttua kikertävänkukertavaa linjaa jatketaan.
 


Isoveljen ja Neidin asustetilanne oli talvisempien vermeiden osalta aika huono, pikkuveljellä taas pipoja on enemmän kuin laki sallii, hän kun on perinyt kaikki isompien sisarusten vanhat..
 
Kävin jokunen viikko sitten työreissulla Viking Gracella ekaa kertaa ja odotin laivalta jotenkin huikeita shoppailuelämyksiä. Pettymys oli ainakin minulle aikamoinen ja olin jo melkein lähdössä kotiin ilman mitään ostoksia. Hetki ennen satamaan tuloa silmiini osui kuitenkin musta Svean pipo halvalla. Nappasin sen onnessani ostoskoriin, Neiti kun oli juuri samalla viikolla surrut vanhan Svea-piponsa kulahtanutta ilmettä. Huomasin samalla pyörähdyksellä miesten puolella myös pari kivaa pipoa ja tein pikaisen kotiinsoiton, kelpaisiko ne Isoveljelle. Juu juu, kelpaa ne. Varmaan.
 


Gracen shoppailusaldo oli siis kolme hätäisesti ostettua pipoa. Kivoja kyllä, mutta ei nyt oikein taaskaan siihen alkuperäiseen suunnitelmaan sopivia. Sininen ja musta taitaa olla kuitenkin helppo yhdistää melkein minkä kanssa tahansa.

Seuraava osa sekalaiseen asusteseurakuntaan ja suunnitelmasta poikkeamiseen tuli samalla viikolla tuossa meidän kotikylän Valintatalossa, josta haimme postipaketin ja maitoa. Ja kätevästi samalla reissulla myös Neidille pipon. Joka on kuulemma ihan täydellinen, väri ja malli juuri sellaiset kuin pitääkin olla. Mitäpä minulla siihen sitten oli sanomista. Passaahan se lilan untsikan ja mustan toppatakin kanssa. Valkkupipo..



Ehkä tässä sekalaisessa seurakunnassa on se hyvä puoli, että nyt sentään on jonkinlaiset pipot, tännekin kun on talvi pikkuhiljaa alkanut tulla :)


❄❅❆  ❄❅❆  ❄❅❆
❄❅❆  ❄❅❆  ❄❅❆
❄❅❆  ❄❅❆  ❄❅❆
❄❅❆  ❄❅❆  ❄❅❆
❄❅❆  ❄❅❆  ❄❅❆
 
 

sunnuntai 24. marraskuuta 2013

Takit kaapista

Viime viikolla esittelin Neidin mekkoja mekohaasteessa, nyt kaimani Riikan blogista laittoin uuden haasteen kiertämään ja tässä nyt meidän takkivalikoima.

Vaikka täällä ei talvi ennen tätä päivää juuri ole vaivannutkaan, otin tähän nyt meidän talvitakkivalikoiman.
Olipahan hyvä syy kaivaa ne lopullisesti esille.
Katsotaan, koska oikeasti päästään niitä käyttämään, tähän asti ollaan menty vielä välikausitamineilla (ja Isoveli pelkällä karvavuorisella hupparilla, ellei joku ole pitänyt vahtia = useimmiten..)


 
Gant



Isoveljen kohdalla tämä inventaario oli todella tarpeellinen. Todettiin, että ainoastaan yksi takki mahtuu. Sekin siistimpään menoon ostettu parka.

 Ver de Terre // Monnalisa // Ver de Terre // Burberry // Little Couture // Ticket

Neidin tilanne on hyvä, takkeja on sopiva määrä joka tilanteeseen. Kouluun musta Ticket ja lila Vdt, kaupungille VdT roosa untsikka ja mekon kanssa BBY musta tikkitakki tai Little Couturen musta glittervillakangastakki.
Yksi takki puuttuu vielä kuvasta, se on vasta tulossa ja siihen palataan myöhemmin.
Ja vaaleanpunainen Monnalisan rusetti-unelma sai lähtöpassituomion. Liikaa kuulemma rusetteja..
 Mayoral // Il Gufo // Wheat
 
Pikkuveljellä on minusta myös aika kohtuullinen määrä takkeja ainakin aiempiin vuosiin verrattuna. Siistimpään menoon löytyy Isoveljen perintönä harmaa duffeli ja viime vuotinen Gufon untsikka. Tarhatakiksi on varattu täälläkin jo nähty Wheatin ihana ruututakki.

Erityismaininnan ansaitsee Pikkuveljen uusin takki, Ver de Terren kaunis Eskimo ihanana harmaana.

 
 
 
Ihanaa alkavaa viikkoa kaikille!
 
 

perjantai 22. marraskuuta 2013

Outlet-vinkki viikonlopuksi


 

Joulu kolkuttaa taas ovelle ja pitäisi ruveta miettimään lahjoja. Viime vuonna kummien ja muiden aikuisten lahjat löytyivät kätevästi ja edullisesti Mastermarkin joulu-outletistä, josta kirjoitin näköjään viime vuonna ihan samalla päivämäärällä..

Outlet pidetään taas tänä vuonna tänään ja huomenna Orikedolla Turussa.


Minä suuntaan sinne heti työpäivän jälkeen, toivottavasti tavaraa on vielä jäljellä;)

Onkos muilla lahjat jo ostettu?
 
 ★   ★   ★

Tässä vielä vähän tarkempaa tietoa tuosta Outletista:

Maahantuojan Joulu-Outlet!

Paljon laadukkaita keittiö -ja sisustustuotteita huippuedullisesti!

Avoinna:
To 21.11. klo 09.00 - 18.00
Pe 22.11. klo 09.00 - 18.00
La 23.11. klo 09.00 - 16.00

Päivittäin vaihtuvia tarjouksia ja uusia tuote-eriä! Seuraa
Facebook-päivityksiä!

Huipputarjouksia seuraavilta brändeiltä: Eva Solo, Lékué, Victorinox, Swiss Diamond, Vacuvin, Magisso, Mette Ditmer, Cuisipro ja paljon muuta! Tervetuloa!

Mastermark Oy * Piiskakuja 7 Turku * Oriketo, Rinta-Joupin autoliikettä vastapäätä

keskiviikko 20. marraskuuta 2013

Pitkästä aikaa Zarasta

Zara on yksi meidän ehdottomista suosikkikaupoista, varsinkin housujen osalta. Zara on myös sellainen kauppa, josta aina tarttuu matkaan kaikkea sellaista ihanaa, mitä ei ole alunperin suunniteluut ostavansa.


Zara on myös meillä sellainen kauppa, jossa välillä käydään tosi tiuhaan ja välillä unohdetaan kokonaan sen olemassaolo. Ehkä syy on osittain tuossa edellä mainitussa asiassa, sieltä löytyy aina liian paljon ihanuuksia;) Nyt kuitenkin taas ihmettelen itseäni, miten olinkaan vallan unohtanut koko kaupan.. 


En ole käynyt Zarassa tosi pitkään aikaan, ehkä alkukesästä viimeksi. Enkä varmaan nytkään olisi sinne muistanut mennä, ellei Neiti olisi valitellut housuvarantojensa vähyyttä, farkkuleggarit ovat kaikki liian pieniä.Ja toiveena oli (jälleen) sama malli koko isompana. Zaran denim leggingsit ovat ihan loistavat, samaa mallia on ollut myynnissä jo useana vuotena. Näyttävät ihan farkuilta, mutta ovat ihan trikoomaista materiaalia. Hintaa on huimat 12,90 ja kestävät uudenveroisina pesusta toiseen. Ja ekstraplussaa siitä, että malli passaa myös tuollaiselle luistelijalle, jolla on pyllyä ja reittä vähän normia enemmän, vaikka  muuten kovin laiha onkin.


Leggareita kävin siis ostamassa parit ja tietystikään en voinut olla katsastamatta muutakin valikoimaa. Oih, siellä on vaikka mitä ihanaa! Minusta pitkästä aikaa koko mallisto on todella onnistunut. 

 
Kävin ilman lapsia Zarareissun ja mukaan tarttui housujen lisäksi pari omavaltaisesti riskillä valittua paitaa, jotka kelpasivat Neidille loistavasti. 
 
 
Pikkuveljellekin ostin housut, samaa suosikkimallia, joissa Isoveli on hiihdellyt viimeiset viisi vuotta läpi talven. Harmiksi Isoveli on Zaran koot ylittänyt ja nyt onkin tulevaksi talveksi (täällä sellaista ei ole vielä näkynyt..) kova miettiminen, mistä löytyisi vastaavat katu-uskottavat vuorilliset housut. Olisko jollain vinkkkejä?
 
Lisäksi Pikkuveli sai ihan ikioman Pariisi-paidan. Häneen kesän Pariisin matka teki lähtemättömän vaikutuksen ja hän on kovasti harmitellut, kun Pariisiaiheiset paidat ovat kaikki tytöille. Nyt on pojallakin oma:)
 
Löytyikö muille suosikkeja Zaran talvimallistosta?
 

sunnuntai 17. marraskuuta 2013

Viikonlopun herkut

Kulunut viikko oli sen verran vauhdikas, etten juurikaan ehtinyt koneella aikaani viettämään, enkä saanut tännekään laitettua maistiaisia meidän isänpäiväherkuistamme.


Arvaattekin varmaan, että asialla oli taas ihana Isoveli. Hänen isänpäivälahjansa oli isän muonitus koko päivän. Äitikin sai samalla vähän niinkuin lahjan..:)


Aamu alkoi lettujenpaistolla ja leivän lämmityksellä. Isä oli Pikkuveljen kanssa jäähallilla kukonlaulun aikaan ja kun he tulivat kotiin, heitä odotti valmis aamiaspöytä. Tämä on minusta erityisen kunnioitettava saavutus teini-iän kynnyksellä olevalta Isoveljeltä, hän kun on oikeasti maailman aamu-unisin ja normaali viikonlopun heräämisaika on lähempänä iltapäivää, kuin aamua.

Alunperin kunnianhimoinen sunnitelma oli paistaa myös sämpylöitä, mutta Äiti oli unohtanut ostaa edellisenä päivänä hiivan, joten turvauduimme kaupantädin pieneen apuun.


Päivällä olimme Isovanhempien kanssa porukalla Isänpäivälounaalla, mutta päivällinen valmistui Isoveljen toimesta. Alusta loppuun.


Jauheliha jalostui lihapulliksi, perunat muusiksi ja kastiketta ja salaattiakin saatiin.

 
Päivällisellä lapsilla oli sen verran kova nälkä Lounasruoka ei ollut ihan lasten suosikkia.., että koko annosta en ehtinyt ikuistaa.
 
 
Ruoka oli todella hyvää ja taatusti rakkaudella valmistettua. Paras kiitos taisi Isoveljelle tulla illalla Neidiltä. Neiti kävi napsimassa  ylijääneitä lihapullia useamman kerran jääkaapista. Neiti on tunnetusti ollut aina huono syömään ja hyvin kriittinen ruuan suhteen, hän ei ole koskaan suostunut syönyt minun tekemiäni lihapullia. Isoveljelle hän kommentoi, sä voitkin sitten alkaa kokkaamaan joka päivä, niin mäkin saan kunnon ruokaa. Voitaisko tehdä heti ens viikonloppuna taas lihapullia :)


Sunnuntaina onkin luvassa taas Isoveljen kokkausvuoro.  
Kauppalistaan hän oli kirjoittanut
 
jauhelihaa, paseerattua tomaattia, sipulia,
valkosipulia, porkkanaa, selleriä, tagliatellea,
pekonia, parmesaania ja laakerinlehtiä.
 
Mitäköhän me saadaan..?

keskiviikko 13. marraskuuta 2013

Mekkotunnustuksia

Sain ihanan Pink Dreams -blogin Pikku Hiireltä mieluisan haasteen, eli vastata kysymykseen, kuinka monta mekkoa on kaapissasi. Haasteen alullepanija taitaa olla kaimani Riikan blogista. Kiitokset sinne hauskasta ideasta ja tietysti lämmin kiitos Pikku Hiirelle haastesta ♥ Tässä nyt vilaus vähän isomman tytön mekkokaappiin.

Haaste tosiaan on erittäin mieluisa, meillä kun tykätään mekoista, niin äiti kuin tytärkin. Ja koska niistä tykätään, on niitä jokunen kaappiin kertynytkin.. Kesällä laitettiin aika läjä pieniä mekkoja kiertoon ja jotenkin ajattelin, että mekkokaappi on pikkuhiljaa tyhjentymässä. Uusia ei kovin montaa olla ostettu, olemassaolevat kun ovat sopivia ja kasvu ei nyt taas ole niin huimaa. Haasteen myötä tehtiin pikainen inventaario, mitä siellä on.

 
Äiti, ethän sä vaan kuvaa näitä myyntiin, mä haluun käyttää näitä, nää on ihania ;)
 
Olihan siellä..ja on edelleen aika monta, määrää en edes kehtaaa sanoa ääneen, jokainen kiinnostunut voi sen itse henkareista laskea. 50 taisi mennä rikki..ja jos totta puhutaan, kaikki mekot eivät ole tuossa mekkokaapisa..
Suloisessa sekamelskassa Neidin omilta jäljiltä. Oikealla olevat ovat ahkerimmassa käytössä, vasemmalle ollaan siirretty kesäisemmät.


Koska määrä on nyt vähän isohko, en kaikkia alkanut kuvaamaan, varsinkin kun valaistusolosuhteet olivat aika onnettomat. Pahoitteluni siis huonolaatuisista kuvista! Ja monta mekkoa on täällä blogissa matkan varrellakin jo vilahtanut. Poimin tähän joitakin meidän suosikkeja ja sellaisia, joille on tiedossa käyttöä nyt talven juhlakaudella.

Arkena mekkoja Neiti käyttää vaihdellen, nyt taitaa taas olla menossa enemmänkin tunika ja leggarikausi. Selkeämmin mekot kuuluvat meillä kuitenkin siihen siistimpään menoon. Tähänkin poimitut ovat selkeästi enemmän juhlakelpoisia kuin arkimekkoja.
 
Monnalisa // Monnalisa
 
Meillä ollaan yhtä mieltä siitä, että Monnalisalta tulee kaikkein kauneimmat mekot. Monnalisan mekkoja meillä onkin vuosien varrella nähty paljon. Mallistoista löytyy aina sopiva mekko juhlaan kuin juhlaan ja arkeenkin. Tällä hetkellä suosikkeja ovat Monnalisan juhlavat trikoomekot, joissa helmassa on aina jotain ekstraa. Yläosan trikoo tekee mekon kuitenkin mukavaksi käyttää ja sopivan rennoksi tarpeen niin vaatiessa.
 
Monnalisa // Benetton
 
Mekkojen värimaailma on alkanut selvästi Neidillä iän myötä tummua ja pinkkejä unelmia meiltä ei enää juurikaan löydy. Myöskään tylliunelmia ei enää kelpuuteta. Poikkeuksen tekee Pompin viime kesän malliston mekot, jotka ostin poikkeukselliseti ilman loppukäyttäjän lupaa pompin loppualesta. Näillä tylleillä on liidelty poikkeuksellisen paljon loppukesän ja syksyn aikana. Näissä on kuulemma vähän sellaista coolia mangatyttöhenkeä, kun ne pukee mustien Conversejen kanssa ;)
 
Pomp de Lux// Pom de Lux
Paljetit ja kaikenlainen bling bling iskee lujaa ja samaisesta Pompin alesta ostetut Suri-hameet ovat olleet myös kova suksee. Meillä tämän hameen trikoo ei ihan täytä juhlamekkovaatimuksia, mutta arkena niitä on Neiti käyttänyt ahkeraan. Pituuden puolesta roosa menee jo tunikana ja se onkin farkkujen kaverina ollut pariin otteeseen koulussa. (tosin boleron kanssa, onko joku muu havainnut samaa ongelmaa tuon mekon kanssa? Meillä nuo paljetit raapivat ihoa varsinkin kainaloiden alta)
Ilovegorgeousin vihreä Dance all night -mekko on edelleen yksi ehdoton lemppari.

Pomp de Lux// Pom de Lux // ilovegorgeous

Ekstra bling blingiä löytyy myös parin mekon verran ja niillä käyttöä on ollut lähinnä discosynttäreillä. Nämä eivät lukeudu äidin suurimpiin suosikeihin ;)

M&S Autograph // Zalekua
 
Tummat värit ovat tosiaan aika vahvasti vallalla ja nämä kaksi tummansinistä mekkoa Neiti valitsi suosikeikseen tulevaan juhlakauteen.

Guess // Monnalisa
 
Kesämekkoja ollaan alesta jokunen ostettu jemman ensi vuotta odottamaan, tässä pari ehdotonta helmeä, joita en ole tainnut täällä vielä esitelläkään. Toivotaan, että kokoarviot osuvat nappiin ja maku ei ehdi muuttumaan ;)
 
Chloé // Monnalisa
 

Moneen ihanaan mekkokaappiin ollaan viimepäivinä päästy jo kurkkimaankin, onko joku vielä jäänyt näkemättä?
Haasteen saa napata mukaansa vapaasti ♥

sunnuntai 10. marraskuuta 2013

Shoppailua ja suklaata

* Tämä postaus on tehty yhteistyössä
Ostohyvitys.fi -sivuston kanssa.
 
Jokainen bogini lukija on varmaan huomannut, että tykkään kovasti shoppailla ja erityisesti erilaisissa verkkokaupoissa. Välillä olen tarkka ja vertailen hintoja, välillä ostan jonkun alennuksen tai alekoodin innoittamana ja välillä ihan muuten vaan. Eipä ole koskaan tullut mieleeni, että isosta määrästä verkkokauppojakin voi kerätä itselle bonuksia eli saada siis tuntuvia alennuksia ihan vaan ostamalla. Kotiväki on puolestaan huomannut, että monesti viikonloppuna äidillä on oikeus syödä tietokoneen äärellä suklaata, vaikka muilla ehkä ei olekaan..

 
Olinkin kovasti innoissani, kun sain Ostohyvitys.fi -sivustolta yhteistyöehdotuksen, josta te lukijat pääsette kanssani hyötymään. Pääsette tutustumaan tästä linkistä Ostohyvitys.fi -sivustolle ja kirjautumalla kättäjäksi saatte ensimmäisen Ostohyvitys-sivuston kautta tehdyn ostoksen jälkeen herkuteltavaa, eli Fazerin suklaalevyn. Ja tietysti bonukset kaupan päälle.
 
 
Ostohyvitys.fi -sivusto on ensimmänen suomalainen ns. Cashback-sivusto. Cashback -sivustot ovat muualla maailmalla suosittuja. Ideana on yksinkertainen, mutta asiakkaan näkökulmasta oikein mainio;) Shoppailemallaa Ostohyvitys -sivuston kautta saat kunkin kaupan määrittelemän prosentin verran takaisin rahaa suoraan tilillesi.

Sivusto tuo kauppiaan sivuille maksavan asiakkaan, josta kauppias maksaa Ostohyvitykselle komission. Komissiota voi verrata myyntiproviisioon ja se voi olla esimerkiksi prosenttiosuus ostoksen loppusummasta tai kiinteä euromääräinen komissio (esimerkiksi 20 % ostoksien loppusummasta, 5 € per varaus/ostos/hakemus). Saatuaan komission kauppiaalta, Ostohyvitys jakaa saadun summan ostoksen tehneen asiakkaan kanssa. Näin asiakas saa rahaa takaisin tehtyään ostoksia verkkokaupassa.
 
Se, mikä minut yllätti oli Ostohyvitys.fi -sivuostolla olevien verkkokauppojen määrä, tarjolla on yli 450 kotimasta ja ulkomaista kauppaa, joiden ostoksista saa erisuuruisia bonuksia suoraan tilille. Ehdin jo vähän laskea, mitä olenkaan menettänyt, kun en ole aiemmin Ostohyvityksestä tiennyt..
Esimerkkeinä itseäni kiinnostaneista kaupoista Little Fashion gallery 6 %, BabyShop 4 %, Stadium 4 %, Marks & Spencer 1 %, Room21 4 %.
 
 
Lasten talvivaatepuoli on vähän vielä vaiheessa ja Reima kuuluu myös yhtenä Ostohyvityksen piiriin. Varmistin itselleni suklaalevyn shoppailun ja surffailun kaveriksi ja testasin Ostohyvitystä Reiman nettikaupan kautta.
Lupaan palata jossain vaiheessa kertomaan, kuinka homma onnistui ja mitä meille Reimalta ostettiin.
 
 

Onko muille ostohyvitys.fi tuttu?
 

sunnuntai 3. marraskuuta 2013

Kenkäsirkusta

Olen kaikin puolin kesäihminen ja taas löysin yhden asian lisää, miksi minusta voisi olla koko ajan kesä:) Kyse on tällä kertaa kengistä. Kesällä kenkiä riittää parit hassut lenkkareiden lisäksi, ja niitäkin meillä voidaan säilyttää katetulla terassilla. Kun tulee syksy ja sateet, pitää kaivaa esille kumpparit ja goret ja säilytyskin pitää kosteiden öiden ja kylmän vuoksi siirtää eteiseen. Viiden ihmisen kenkien kanssa katastrofi on valmis. Ja sitä jatkuu aina kevääseen asti.


Ollaan mietitty tuota kenkäsäilytystä päät puhki ja mtään kunnon ratkaisua siihen ei olla keksitty. Meillä on kenkätelineet sekä eteisessä, että kodinhoitohuoneessa ja sen lisäksi vielä portaiden alla iso kaappi, jossa kenkiä säilytetaan. Mutta silti ne kaikki kuraiset kengät makaavat eteisen lattialla, niin että pääovesta sisälle tuleva kompastuu niihin ensitöikseen. Huoh!
Onko muissa perheissä tuttua?
Jos ei, niin miten olette ongelman ratkaisseet?


Miehen mielestä ongelman ydin on se, että sekä äidillä että lapsilla on liikaa kenkiä. Ja tämä tietysti on äidin syytä, koska niitä ostaa.. tähän pieni toim. huom; todellisuudessa miehellä niitä kenkiä eniten on, hänellä on ihan oma telinekin, kun taas äiti ja lapset jakavat loput!

Miiman taannoinen postaus talvikengistä sai minut taas ajattelemaan, että ehkä miehen jutuissa voi olla vähän perääkin. Ainakin vähän. Tein siis suunnitelman lasten talvikengistä. Kaikille pitää riittää kolmet, kahdetkin hätätapauksessa. Yhdet Goret, yhdet Sorelit tms. lumikengät ja yhdet nahkakengät siistimpään menoon.


Neiti aloitti talvisempien kenkien tarpeet, kun totesimme, että ehkä Converseilla ei ihan koko syksyä pärjää. Vuorilliset goretexit oli tarkoitus ostaa, mutta Neiti 10veelle eivät enää perinteiset Vikingit sun muut kelvanneet. Onneksi Stadium ja WARP pelasti tilanteen, vuorilliset jollain-kalvolla varustetut varsilenkkarit löytyi. 


Tennarien oston jälkeen kävin jemmat läpi ja mietin tarkkaan, mitä tarvitaan. Footwaylla sattui sopivasti olemaan tarjous osta 3, maksa 2 ja täydensin puuttuvat osat. Oikein houkuttelava tarjous varsinkin meille;)

 
Isoveljellä siistit kengät -osasto kuittaantuu Timberlandin perusbootseilla, ja jo parina talvena hyvin palvelleita Soreleita yläasteen aloittanut poika ei halunnut no en TOD mene missään pohjoisnapakengissä kouluun.. Eikä mitkään perusgoret myöskään tulleet kyseeseen. Onneksi katu-uskottavia tennareita löytyy nykyään myös vuorilla ja jonkinsorttisilla vedenpito-ominaisuuksilla. Katsotaan ajaako routa porsaan kotiin ja pitääkö äidin sittenkin ostaa Sorelit, kun ensilumet satavat..


Pikkuveljelle löytyi Naturinon Rainstepit tällä kertaa sinisenä. Viime talvena hänellä oli samaiset kengät vihreänä ja ne todettiin väristä huolimatta toimiviksi. Jossain vaiheessa taisin jo kirjoitellakin, että vaikka suunnittelin hänelle Soreleita, en niitä kuitenkaan osta, koska testissä (loppukesästä poika juoksenteli pari päivää Neidin vaaleanpunaisilla Soreleilla kotipihalla) ne osoittautuivat hänen jalkaansa liian painaviksi.

 
Neidille taas Sorelit olivat viime talven kokemuksella aivan loistavat ja hän sellaiset täksikin vuodeksi halusi. Väri on valittu ihan itse..muista talvivaatteista tai niiden värityksestä ei tässä vaiheessa ollut vielä hajua, joten mitään loistavaa päästä varpaisiin väri-matsausta tuskin tänäkään talvena saadaan aikaiseksi:)

Isoveljen talvikenkäkiintiö voisi olla siis jo täysi, pienempien osalta puuttuvat vielä siistimmät nahkakengät, mutta muuten luku voisi olla heilläkin täynnä. Jos tässä määrässä pysytään, saattaisi eteinenkin pysyä kohtuullisen siistinä talven.

Tähän haluaisin uskoa,
mutta ehkä se sirkus alkaa vasta, kun se talvikin sieltä tulee.



Mukavaa alkavaa viikkoa!