sunnuntai 9. kesäkuuta 2013

Mihin äitiä tarvitaan?

En ole ennen toukokuista Australianmatkaani ollut yksin poissa kotoa lasten syntymän jälkeen  kolmea-neljää päivää pidempään . Eli yli vuosikymmeneen..
Vaikka olin todella innoissani hienosta mahdollisuudesta päästä maailman toiselle puolelle ja kerrankin ihan yksin, kuitenkin jännitin jo etukäteen kovasti, kuinka kaikki kotona sujuu. Pyykit, ruoanlaitot, lasten kuskaukset harrastuksiin, parit kaverisynttärit, tarhan kevätjuhlat ja Pikkuveljen iltarutiinit välillä vain äiti kelpaa.  Sinänsä aika hassua jännitystä, meillä mies kun osallistuu kaikkeen ihan yhtä lailla, kuin minäkin. Vaikka mies osallistuu, minulla oli etukäteen vähän sellainen olo, että kokonaisvastuu tai ainakin se BIG PICTURE, on kuitenkin aina minun harteillani. Mies kyllä tekee, mutta ei juurikaan suunnittele. Ja kaikki äidit varmasti tietävät, että se suunnittelu on kaiken A ja O.
Olen monesti miettinyt laittavani CV:heni maininnan logistiikan erityispätevyydestä, sellainen merkintä pitäisi olla minusta kaikilla äideillä, vai mitä mieltä olette?

Lyhyille reissuille teen yleensä ruokaa kaappiin valmiiksi ja muutenkin hoidan kaikki kuntoon etukäteen. Tällä kertaa reissu oli niin pitkä, etten voinut kaikkea hoitaa etukäteen valmiiksi. Vaikka tein pari listaa jääkaapin oveen, kenen pitää olla milloin missäkin, sovin harrastuskyyditysvuoroista, pesin kerrankin pyykkikopat tyhjiksi ja ostin parit keverilahjatkin, ei kaikkeen voinut vaan varautua kahdeksi viikoksi etukäteen. Kyytiläiset sairastuivat ja kyytivuorot menivät uusiksi, kaverisynttärikutsuja tuli lisää ja kesä yllätti täysin. Mutta kyllä ne pärjäsivät ihan loistavasti ilman minua. Vähän liiankin hyvin, minusta tuntuu:) Pärjäsivät loistavasti, vaikka kotiinpalattuani mies huokaisi sohvalla, IHANAA, että olet kotona ♥ ja vaikka Neidiltä tulikin aika monta kertaa tekstareita milloin mistäkin elämää suuremmasta asiasta (Missä mun shortsit on, Voinko mennä V:n kanssa uiman..).

Hyvin ne pärjäsivät reissun ajan, mutta sen jälkeen tuntui, että aika moni asia ei ollutkaan ihan ajan tasalla. Kukaan ei ollut hoitanut tiettyjä juttuja reissun aikana. Pyykit. Ne pihahommat. Tarhatätien ja opettajien lahjat. Kesävaatteiden esilleotto. Kevätjuhlavaatteet. Listaa voisi jatkaa pitkälle. Keskitytään nyt tässä kuitenkin niihin kevätjuhlavaatteisiin, koska moni varmaan tietää, että tykkään kovasti pukea lapset siistiin menoon ja yleensä käytän aikaa matsaavien asujen miettimiseen.

Kävimme jossain vaiheessa kevättä lasten kanssa vaatekapit läpi kesää silmällä pitäen ja silloin minulle jäi sellainen olo, että sopivaa siistimpää vaatetta löytyy kaikille riittävästi. Todellisuus ei kuitenkaan ollut ihan sitä .. Heti reissun jälkeen toukokuun viimeisellä viikolla havahduin siihen, että ne vaatteet pitää katsoa varmaan päättäjäisiä varten valmiiksi. Veljeksille piti olla samanlaiset pellavapaitikset ja siistit vaaleat housut. Olihan ne siellä kaapissa, mutta Pikkuveljen setti oli kutistunut kevään aikana liian pieneksi ja Isoveli oli jossain välissä ehtinyt liata housunsa niin, ettei niitä enää saanut puhtaaksi. Jep. No onneksi pojille löytyi sentään jotain vaatetta sentään päälle. Kenkiäkään ei sopivia kummallekaan löytynyt, tennareita lukuunottamatta. Niillä mentiin.


Neidin kaapissa oli käynyt myös sama kutistaja, laitoimme päättäjäispäivää edeltävänä päivänä kaapista pois liki parikymmentä mekkoa, jotka vielä alkukeväästä mahtuivat, mutta eivät enää. Päättäjäismekoksikin valikoitua äidin makuun vähän turhan lyhyt mekko, mutta silläkin pärjättiin.

Kenkäasiat pitivät Neidillä olla kunnossa, alkukeväästä soviteltiin kengät läpi ja sopivia oli poikkeuksellisen paljon. Torstaina kaivettiin kengät esille vain todetaksemme, että ainutkaan pari ei enää mahtunut jalkaan.. Allaolevat kengät ja se mekkoläjä, kaikki siis kaupan, mikäli jollakulla on tarvetta..:)

Vietimme siis perjantai-illan rattoisasti kenkäkauppoja kierrellen. IHan helppo nakki ei ollut kiireellä sopivia kenkiä löytää ja melkein jäimme ilman. Kotimatkalla onneksi lähiPrisma pelasti tilanteen.


Reissun jälkeen lupasin itselleni, etten vähään aikaan ole yhtä kauaa poissa kotoa. Kyllä se vaan kuulkaa niin on, että äitejä vaan tarvitaan, koskaan ei tiedä, mitä sattuu ja tapahtuu :)

10 kommenttia:

  1. Äitejä tarvitaan aina ja tosi moneen asiaan, niin se vain on!

    VastaaPoista
  2. Aivan ihania kenkiä! Etenkin nuo KAIKKI balleriinat :)

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Voi kiitos, tälläkin niistä tykätään ja vähän harmi tulikin, kun tajuttiin, että liian pieniä ovat:(

      Poista
  3. Mä olen kanssa monesti miettinyt, että varmasti isit pärjäisivät paremmin, jos äidit antaisivat siihen luvan ja pysytyisivät hyväksymään, ettei kaikkea tarvii tehdä ihan saman kaavan mukaan. ;-) Ihana ballerinarivistö! Mua voisi kiinnostaa tummemmat Unisat. Laitatko vaikka viestiä ja jos on jotain muutakin... Mun tosin täytyy tarkistaa onko kaapissa jo isosiskon vanhat juhlakengät odottamassa.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Just näin, Mies sanoo monesti, että pärjäävät keskenään paremmin, kun en ole nin paljon säätämässä juttuja..ehkä voisi muistaa luottaa muihinkin välillä:) Laitan viestiä tulemaan pikimmiten!

      Poista
  4. Näin se vaan on, että Äiti pitää paketin koossa.

    Oletko miettinyt jotain hintoja kengille? Mua kiinnostais ainakin Unisan vaaleammat.

    Maikki

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. No niin se vaan on :)
      Olen jotain miettinyt. Niille hopeaisille Unisoille ajattelin hinnaksi 25e.
      Laitatko viestiä eloisatblogi at gmail.com, niin katsotaan tarkemmin, jos olet kiinnostunut.

      Poista
  5. Ihania kenkiä, harmi, että ovat meille pari numeroa liian suuria. Itse olen ollut poissa muutaman päivän reissuja ja pari vuotta sitten 2 viikkoa kurssilla. Täällä pärjättiin yllättävän hyvin ilman minua ja sen jälkeen Telma toivoi joskus, että lähtisin uudestaan, koska olin lähettänyt hänelle pieniä paketteja matkalta ja toin myös tuliaisia.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. En yhtään ihmettele Telmaa, jos olet lahjoja lähetellyt:) Aika hyvä idea! Meillä lapset kyllä välillä kyselee, koska taas lähden reissuun, kun yleensä tuon myös jotain pientä tuliaista. vähän sellaista huonon omantunnon puhtaaksiostoa..:)

      Poista