Joko saa aloittaa.. ?

...jouluvalmistelut nimittäin?

 Täällä on ainakin jo vähän aloitettu.

Viime viikolla hain takametsästä askartelumateriaalia 

joulukranssiin ja adventtikynttiläasetelmaan. 

Visio on jo olemassa ja niiden piti tänä viikonloppuna jalostua valmiiksi, 

mutta ikävä oksutauti yllätti ja homma jäi vielä vaiheeseen.

Onneksi piparinleipojat pysyivät terveinä ja nyt täällä tuoksuu ihanalta joululta. 

Vaikka ne ovatkin tällä kertaa vielä kaupan takinasta, 

kyllä ne ihan ekat piparit joka joulu tuoksuvat ja maistuvat jotenkin ihan erityisiltä.

Joko siellä on jouluvalmistelut aloitettu?

Onnea on kotitalousläksyt :)

Meiltä löytyy kaksi teini-ikäistä ja monesti olen saanut kuulla kauhistuksia, kuinka oikein pärjään teinien kanssa. Juuri nyt, tässä hetkessä, teinien äitinä on oikeastaan ihan superkiva olla. Lauantai-illan herkullinen päivällinen on syöty, koti on siisti, maljakossa tuoreita kukkia ja kynttilät palaa. 

Erityisen ihanaa olotilasta tekee sen, että teinit ovat hoitaneet siivouksen (ainakin suurimman osan siitä) ja ruuanlaiton. Itselle jäi huoleksi kukkien osto ja kynttilöiden sytyttäminen. Ruokalistalla oli tänään lohkoperunoita ja lihapullia, kotitalouden läksyt. Siivous ei tällä kertaa ollut läksynä, mutta sekin on alkanut sujumaan läksyjen ansiosta. Ja vähän saa kiittää myös pientä teinien välistä kilpailuhenkeä, kun toi tekee, niin onhan munkin vähän pakko koittaa..

Keskimmäisellä alkoi yläkoulun myötä kotitalous ja se on kyllä näkynyt ja maistunut meidän arjessa. Neiti on saanut myös innostettua isoveljen mukaan keittiöhommiin. Isoveljen oma kotitalous ei sitä saanut aikaan, mutta ehkä nyt lukiolaisen järki on sen verran ehtinyt kehittyä (tai sitten into menee vain sisarkateuden ja kilpailuhengen piikkiin..), että nyt sujuu jo monenmoinen kokkailukin. Ja isoveljen tärkeä rooli on käydä mopolla lähikaupassa, kun kaapista ei aina löydy kaikkia tykötarpeita kaksikon kokkailuihin. 

Syksyn aikana on kaksikko ehtinyt kokeilla kaikenmoista, tosi usein välipaloiksi valmistuu makeita herkkuja, mutta kyllä ihan oikeaa ruokaakin välillä saadaan. Kuten tämänpäiväisiä lihapullia tai kasvissosekeittoa.

Suosikkeja ovat kuitenkin mukikakut, smoothiet, vohvelit ja muut leipomukset. Äidin suosikki oli itsepoimituista puolukoista tehty vispipuuro. 

Leipomuksista ja herkuista teinit ottavat tyylikkäitä kuvia someen, mutta ruuat katoavat nälkäisiin suihin sillä tahdilla, että eipä niitä juuri kuvata ehdi. Tänäänkin lohkoperunat katosivat kaikki ja lihapulliakin jäi isosta satsista vain pari huomiseksi, ellei niitäkin joku käy illalla napsimassa jääkaapista huikopalana parempiin suihin..

Olen tosi iloinen teinien kokkailuinnosta, vielä kesällä nuo kaksi riitelivat vähän turhan usein. Nyt ova lyöttäytyneet tiiviiksi tiimiksi ja samalla saavat tärkeitä perustaitoja tulevaisuuteen <3 font="">

Ihanaa isänpäivää kaikille!

Kadonneet kuukaudet ja uusia tuulia [#meollaanlifie]

Tervehdys PIIIIIITKÄSTÄ aikaa! 

Tajusin juuri, että viimeisestä kirjoituksesta on ehtinyt vierähtää yli kuukausi. Melkein kaksi kuukautta, syys- ja lokakuu, katosivat jonnekin. 

Tai eihän ne minnekään kadonneet, 

arki vaan vei mennessään 

ja monta tänne tarkoitettua juttua on jäänyt odottamaan vähän rauhallisempaa aikaa. 

Paljon on tapahtunut, ehkä vähän liikaakin, 

kun aika ei ole riittänyt kuulumisia tänne päivittämään. 

Lupaan nyt taas ryhdistäytyä ja kertoa teille mm. 

siitä kuinka sujuu luistelijan kuuden viikon piina kipsijalan kanssa, 

kuinka KonMari etenee arjen kiireiden keskellä, 

kuinka vaateostolakko sujuu patologiselta shoppaajalta, 

kuinka ihanaa on, kun yläkoululaisella on kotitaloudesta läksyjä

Ja siitä, kuinka olemme onnistuneet edellisen postauksen kosmetiikkapohdinnoissa, 

kuinka vaateostolakosta huolimatta olen löytänyt uusia ihastuksia,

ja kuinka kesällä lukematta jääneet kirjat on nyt urakoitu.

Katseet on toisaalta suunnattu myös jo ensi vuoteen ja ensi kesään, perheessä juhlitaan silloin pyöreitä vuosia ja suunnitteilla on jotain vähän erilaisempaa kokemusta. 

Kamera on saanut olla kuluneet kuukaudet valitettavan rauhassa, puhelimen muistiin on sitäkin enemmän muistoja kertynyt. Osa niistä on Instan puolella vilahtanutkin, sinne olen ehtinyt vähän ahkerammin päivityksiä tekemään :)

Tämän postauksen kuvat ovat viime viikonlopulta, ehdin ennen ensilunta vaihtaa nääkähtäneet kesäkukat kanerviin. Ja kukkapenkin viimeiset kukkijatkin pelastin maljakkoon. 

Kaiken kiireen ja touhun keskellä on tapahtunut paljon mahtavia juttuja ja yksi niistä on ehdottomasti täällä blogimaailmassa tapahtunut uuden upean blogiportaalin lanseeraus. LIFIE on yksi Indiedaysin uusista portaaleista. Alkuvuodesta Indiedays ja Blogirinki yhdistyivät ja nyt saamme nauttia kolmesta uudesta upeasta portaalista, ruokaan keskittyvä FOODLOVER, muodista ja kauneudesta koostuva INDIEDAYS ja lifestylebloggaajien LIFIE. Kannattaa käydä kurkkaamassa kaikki kolme! LIFIEn alta löytyy 164 upeaa blogia ja ylpeänä olen mukana yhtenä! 

LIFIEn porukka tuntuu ihan mahtavalta ja jokunen päivä sitten Puutalobaby -blogi heitti ilmoille #meollaanlifie  -haasteen tutustua muihin Lifie-blogeihin. Osa blogeista on minulle jo tuttuja,  mutta on ollut mahtavaa tutustua uusiin upeisiin tuttavuuksiin. 

Tässä minun suosikkiblogiviisikkona Lifie-portaalista:

Åblogeista tutut ihanat

http://fallenforanoldchair.blogspot.fi/

http://heculina.blogspot.fi/

http://keloranta.blogspot.fi/

http://onnenhetkiaparatiisissa.blogspot.fi/

Sekä pitkään seuraamani http://nainentalossa.blogspot.fi/

Käykäähän kurkkimassa, ellei viisikko ole vielä tuttuja

Oletko jo ehtinyt tutustua uusiin portaaleihin? 

Miltä sinusta näyttää?

p.s. Klikkaa itsesi 
blogin Facebooksivuille  ja Instagramiin 
tykkääjäksi, niin olet ajantasalla :) 

Kosmetiikkapohdintaa

“The most beautiful makeup of a woman is passion. 

But cosmetics are easier to buy.”

― Yves Saint-Laurent ―

Kun perheestä löytyy yläasteen aloittanut tyttölapsi, ei kaikanlaisilta meikkipohdinnoilta voi millään välttyä. Akuutein asia tässä koulun alkaessa on ollut kouluun meikkaaminen. Kun kaikki muutkin.. Mä näytän ihan tyhmältä, jos en saa laittaa ripsarii ja kulmii ja..ja..ja. Meikkivarastoa pitäisi jatkuvasti täydentää, pitäisi olla mattahuulipunaa, concealeria, kulmakittia, Kardashian beauty-tarvikkeita ja kaikenlaisia muita mystisiä juttuja. Toki näitä halaumisjuttuja on aiemminkin ollut, Essie -kynsilakkoja ja Victoria´s Secret -tuoksuja ja rasvoja on pitänyt jo aiemmin ostaa. Nyt haluamiset ovat kuitekin keskittyneet selkeämmin ihan puhtaasti meikkiosastoon.

Itse olen aina ollut kiinnostunut kosmetiikasta, nuorempana olin itsekin innokas kokeilemaan kaikkea uutta ja Glorian kuukauden meikkivalinnat päätyivät lähes poikkeuksetta ostoslistalle ja kokeiluun. Vanhemmiten arjen kiireen keskellä olen selkeästi laiskistunut ja jumiutunut tiettyihin luottotuotteisiin, jopa niin paljon, että mies osaa ne ilman erillisiä ohjeita jo ostaa tuliaisiksi reissuista. 

Kosmetiikan suhteen ole aina ollut "tarkka", eli olen suosinut kalliimpia (omasta mielestäni tietysti laadukkaampia) merkkejä, markettikosmetiikkaa en ole koskaan innostunut ostamaan. Olen mieltänyt sen jostain syystä halvaksi ja huonolaatuiseksi. Neidillekin on yhdessä ostetut meikki - ja puhdistustuotteet ostettu samalla periaateella, laadukasta ja vähän kalliimpaa, jotta voitaisiin olla varmoja, että ihan mitä tahansa ei iholle laiteta. 

Neidillä, kuten koko perheellä on tosi herkkä ja atooppinen iho ja valitettavan usein kun kuulee, että noista nuorison suosimista jutuista joku on saanut ihottumaa tai muita oireita. Neitikin on oppinut, että omilla tyttöjen shoppailureissuilla ei osteta mitään kosmetiikkahömpötyksiä, vaan katsotaan ne yhdessä äidin kanssa. Tähän hän on onneksi vielä toistaiseksi tyytynyt.

Omassa ystäväpiirissä on tosi moni viime aikoina pohtinut kosmetiikan aiheuttamaa kemikaalikuormaa ja siirtynyt pikkuhiljaa käyttämään luonnonkosmetiikka. Itse olen pitkään ollut jotenkin lapsellisesti siinä uskossa, että kun käytän ns. laatukosmetiikka, ei minun tarvitse miettiä mitään kemikaalikuormia. Jotenkin olen luottanut siihen, että laatukosmetiikassa näitä asioista joku muu on miettinyt jo minun puolestani. 

Kesällä asia on mediassakin ollut ajankohtainen ja Ylen kesäisen ohjelman katsottuani heräsin ihan oikeasti miettimään kemikaaliasioita. Olen lukenut asiasta paljon sen jälkeen ja mitä enemmän luin, huolestuin. En niinkään itseni pulolesta, vaan nimenomaan lasten puolesta. Kemikaaleja löytyy joko paikasta ja niiden vaikutuksista ei vielä tiedetä, varsinkaan pitkällä aikavälillä ja kasvavien lasten kohdalla. Osaan kemikaalien saamisesta on itse vaikeaa vaikuttaa, mutta esimerkiksi kosmetiikan osalta muutoksia on helppo tehdä. 

Päätin tarkistaa, millainen käytössämme oleva kosmetiikka on kemikaalikuorman osalta ja latasin kännykkään Cosmethics -apin. Ihan loistava apuväline, jolla voi tarkistaa, mitä kosmetiikka sisältää! Voitte arvata, että miellä oleva kosmetiikka ei ollutkaan ihan niin hyvää, kuin oletin. Monesta purkista löytyi parabeenejä ja vaikka mitä muuta kamalaa. Kaapista löytyi myös apteekkikosmetiikka, jotka sisälsivät EU:ssa kiellettyjä aineita, joilla on osoitettu olevan yhteyttä esim. syövän syntyyn. 

Meiltä lensi roskiin todella iso kasa kosmetiikkaa ja alkoi kova pohdinta, mitä haluamme jatkossa käyttää. Nyt tiedän, että vaikka luonnonkosmetiikkakaan ei ole täysin turvallista (luonnontuotteetkin ovat kemikaaleja), on se parempi vaihtoehto, kuin synteettiset tuotteet. Olemme pikkuhiljaa alkaneet tutustua luonnonkosmetiikan maailmaan ja etsiä tyttären kanssa meille sopivia juttuja, niistä kuulette varmasti syksyn aikana lisää :)

Olisi mukava kuulla teidän ajatuksia kosmettikasta. 

Mietittekö kosmetiikan kemikaaleja? 

Oletteko miettineet lasten kemikaalikuormaa?

Käytättekö luonnonkosmetiikkaa? 

Jos käytätte, 

otamme mieluusti vinkkejä vastaan hyvistä tuotteista :)

Kuvat Neidin huoneen kosmetiikkavarastoista :) 

p.s. Klikkaa itsesi blogin Facebooksivuille  ja Instagramiin tykkääjäksi, niin olet ajantasalla :) 

Pilkahdus pinkkiä

Syksy on ihan selvästi saapunut. Huomaan sen muustakin kuin viikonlopun myrskyisestä kelistä. Nimittäin siitä, että pitkästä aikaa sisälläkin alkaa tehdä mieli vähän kohentaa ympäristöä, ostaa ihan kukkakaupasta kukkia, vaihtaa tyynynpäälliset ja sen sellaista. 

Joku varmaan muistaa, kun kesällä sorruin pahasti Elloksen** alessa ja ostin suosikkivaatemerkkini Odd Mollyn tyynynpäälliset**. 

Sain nyt vihdoin laitettua tyynyt esille. Minusta ne ovat aivan ihanat, ehkä jopa vähän söpöt. Erityisesti pieni pinkki rusetti tyynyn kulmassa on minusta viehättävä. Pieni kiva yksityiskohta, jonka innoittamana ostin pinkin kukankin.  

Miehen mielestä tyynyt ovat liian söpöt, Ja näyttävät kuulemma siltä, että olisin unohtanut neuletakkivarastoni olohuoneeseen. Paitsi että tyynyihin ei voi kietoutua lämmittelemään.

Napinasta muistui mieleeni, että olohuoneen  torkkupeittotilanne on surkea, keväällä pistin pari lumppukeräykseen, kun ne olivat nyppyyntyneet luvattoman kamaliksi. 

Kesällä Elloksen alessa katselin Odd Mollyltä tyynyjen kanssa samaa kuosia olevaa torkkupeittoa, mutta en sit jostain syystä ostanut ja nyt sitä en enää valikoimista löytänyt. 

Ehkä hyvä, peitto olisi voinut olla jo liikaa söpöstelyä. Luonnonvalkoinen kudottu peitto** voisi olla ihana. 

Ihanaa alkavaa viikkoa, 

elokuu kääntyy lopuilleen. 

                                                                          **tekstissä olevat linkit affiliate -linkkejä

p.s. Klikkaa itsesi blogin Facebooksivuille  ja Instagramiin tykkääjäksi, niin olet ajantasalla :) 

Back to school [#massateini]

Koulu ja arki alkoi - samoin taas monta uutta vaihetta tässäkin perheessä. Meiltä löytyy nyt alakoululainen, yläkoululainen ja lukiolainen. Ensimmäinen kouluviiikko sujui mukavasti, lukiolainen on sen verran rentoa sorttia, että mitään suurta uuden aiheuttamaa kuohuntaa ei taida ollakaan tiedossa. Alakoululainen on jo tokaluokkalaisena vanha tekeijä. 

Tuo yläkoululainenkin näyttää pärjäävän kivasti, ellei lasketa kaikkea sitä melskausta, mitä yläkoulu ja uudet "piirit" ovat saaneet aikaan aamuihin. 

Yläkerran vessa on varattuna hyyyyvin pitkään ja vaatteiden kanssakin näyttää olevan ongelmaa. Kaapissa ei kuulemma ole yhtään mitään sopivaa ja kouluun kelpaavaa, vaikka juuri loppukesästä sinne täydennystä hankittiinkin.. Sieltä puuttuu mm. bombertakki, bikertakkikin olisi hyvä olla. Raitapaitojakin pitäisi olla, vaikka juuri vanhat laitettiin pois, kun eivät olleet kivoja. Farkuissa pitäisi olla enemmän reikiä, kuin kangasta. Koska kaikilla muillakin on.

Bombertakki **// Bikertakki**

Kesälomalla tämä on taas äidiltä päässyt jotenkin unohtumaan; että kaikki pitää olla samanlaista, kuin muillakin. Kun joku juttu on "in", se on kaikilla, kuten vaikka Kettureppu, Starbucks, NY-lippis, Victoria´s Secret putelit, Jopo, Converset, Sweet pantsit ja mitä näitä nyt vuosien varrella on ollut . Ja aina tulee uusia. Ja aina kaikilla ne on. Tai ainakin puheiden mukaan. Äitien kanssa ollaan välillä tästä juteltu ja todettu, että ei niitä sitten kuitenkaan kaikilla ole, kaikki vaan niitä juttuja haluavat. Kaikki haluavat olla #massateinejä :) (Instagramissa tuolla hastagilla löytyy aika kattava otos näistä jutuista :))

Farkut **

Toisaalta samaisten äitien kanssa mietittiin, että kyllähän tätä ilmiötä on aina ollut. Ainakin omassa lapsuudessani, muistan hyvin, kun kaikilla olisi pitänyt olla Leviksen 501 -farkut, Bushnelin pipot, Lacosten pikeet jne. Eihän niitä todellisuudessa kaikilla ollut, mutta kyllä se vähän siltä itsestä teininä tuntui. 

Paita** // Paita**

Mediassa on tasaiseen tahtiin keskustelua tästä lasten välisestä "kilpailusta" ja siitä, kuinka se voi aiheuttaa eriarvoistumista ja syrjintää. Oman kokemuksen mukaan nykypäivänä lapset eivät kuitenkaan ole samalla lailla ajattelevia, kuin joskus omassa nuoruudessani olimme. Muistan silloin, kuinka herkästi tietyt porukat arvottivat toisia sen mukaan, mitä kullakin oli. Nykyään, ainakin meidän lasten kaveripiireissä näistä muotikotkotuksista huolimatta kaikki ovat omia persoonia, eikä jonkun tietyn trendijutun puuttuminen kuitenkaan kenestäkään tee sen huonompaa tai vähemmän suosittua.  

Farkut**

Tätä taiteilua täällä joudutaan varmasti miettimään taas vähän uudella tavalla, kun kaveripiiri laajenee. Olisi mukava kuulla, millaisia kokemuksia ja ratkaisuja olette näihin "mä haluun, kun kaikilla muilakin on" -tilanteisiin keksineet. Aina ei viitsisi ihan periaatteesta keiltääkään, vaan olisi mukava haastaa tuo teini itse vähän miettimään asioita..

Tällä kertaa takki ja housut pistettiin tilaukseen Ellokselta**, jossa on sopivasti -25% ale lastenvaatteista. Takille (ainakin yhdelle..) on ihan oikea tarve ja housut olivat sopiva kompromissi (riittävästä kangasta äidin makuun ja riittävästi reikiä Neidin makuun).

Elloksen lastenvaatealen -25% **saat sinäkin 28.8. asti koodilla 345409.  

Alennus koskee uutta tilausta Elloksen lastenvalikoimasta. Alennus koskee normaalihintaisia lastenvaatteita ja ¿kenkiä. Alennus on voimassa 28.8.2016 asti, ja sen voi käyttää vain kerran. Toimituskulut lisätään tilauksen loppusummaan. Säästät normaalipaketin toimituskulut (norm. 5,20) kun tilaat nyt. Tili- ja laskuasiakkaan toimitusmaksu ilman toimituskuluja 0,-/tilaus, käteisasiakkaan 2,90/tilaus. Alennusta ei voi yhdistää muihin alennuksiin tai tilaajaetuihin, ale-/kampanjahintaisiin tuotteisiin, huonekaluihin, elektroniikkatuotteisiin ja ¿tarvikkeisiin, Design by ¿tuotteisiin eikä Ei alennusta -tuotteisiin (lastenkengät).

**tekstissä olevat linkit affiliate -linkkejä

p.s. Klikkaa itsesi blogin Facebooksivuille  ja Instagramiin tykkääjäksi, niin olet ajantasalla :)