Instassa on monen kuvissa vilahtanut tämän päivän aikana viittaus siitä, että tänään oli uuden 365-sivuisen kirjan ensimmäinen sivu. Ihana ajatus ja vertauskuva. Itse olen aina ajatellut, että Uusi Vuosi on uusi lehti elämän kirjassa, mutta kyllä kirjaan mahtuu paljon enemmän kirjoitettavaa, kuin yhteen lehteen ;)
Vietimme Uuden vuoden aaton kotosalla hyvien ystävien seurassa hyvän ruuan ja juoman parissa. Olimme myös pitkän pätkän ulkona riehumassa ja rakentamassa lumiukkoja.
Koitimme Neidin kanssa saada tähtisädetikuista hauskoja kuvia. Tarkoituksena oli saada tuosta valosta sydän, jolla olisimme toivottaneet kaikille sydämellisesti hyvät uudet vuodet. Kameran käyttöä on kuitenkin selvästi harjoiteltava vielä todella paljon..Siinä haastetta tälle vuodella.
Rakettikuvissakin on vielä harjoiteltavaa, mutta onneksi sentään kuvat lasten lumitaiteesta vähän onnistuivat.
Minun kirjani ensimmäiselle sivulla tulee merkintä mukavasta ja kiireettömästä päivästä perheen kanssa. Ja tulee sinne pienellä merkintä siitäkin, että vietin puolet päivästä vaatehuoneessa inventoimassa pois viime vuotta. Siitä ehkä lisää myöhemmin.
Täällä blogin puolellakin pitäisi kai aloittaa uusi kirja tai ainakin vähintään kääntää sivua. Mitään radikaalia ei ole luvassa, samoja ajatuksenvirtoja ja innostuksenkohteita kuin ennenkin. Katsotaan, mihin tuleva vuosi kuljettaa ja toiveita juttujen aiheista otetaan ilolla vastaan!
Toivottavasti kaikilla muillakin on ollut hyvä alku uudelle hyvälle kirjalle.
