Näytetään tekstit, joissa on tunniste paul frank. Näytä kaikki tekstit
Näytetään tekstit, joissa on tunniste paul frank. Näytä kaikki tekstit

maanantai 22. heinäkuuta 2013

Apinat - syksyn suosikkiko?

Kävimme viikonloppuna Neidin ja Pikkuveljen kanssa tuossa lähikauppakeskuksessa vähän kurkkimassa, olisiko sinne tullut jo jotain vähän syksyisempää vaatetta. Tai oikeastaan menimme evakkoon pois miehen listoitusprojektin alta. Kovin oli vielä kesäistä se vähä, mitä hyllyissä nyt ylipäätään oli.


Mitään syksyistä ei matkaan tarttunutkaan, mutta H&M:ltä mukaan lähti pari Paul Frankin apinapaitaa Pikkuveljelle. Niitä oltiin juuri laittamassa esille, kun menimme poikien osastolle ja koska Pikkuveli vaatimalla vaati paitoja itselleen, niin pakkohan ne oli ostaa. Paul Frank on ollut pitkään Neidin suosikki ja Pikkuvelikin Julius-apinasta tykkää. Pojille vaan on apinoita tuntunut huonosti mistään löytyvän.



 Olin ihan ihmeissäni, että Paul Frankeja ylipäätään sai H&M:ltä, minulla on moinen juttu mennyt ihan ohi, enkä kotona netistäkään löytänyt yhtä isojen poikien malliston paitaa lukuunottamatta. Olenkohan taas missannut jotain vai onko nämä uutta syksyn mallistoa?



Kävimme samalla reissulla myös Lindexissä ja hämmästykseni oli aika suuri, kun huomasin Lindexissäkin olevan erilaisia Paul Frank -apinapaitoja sekä tyttöjen että poikien puolella. Niitäkään en ollut aiemmin nähnyt. Koska meille tuli H&M:ltä jo pari paitaa, emme enää lisää apinoita ostaneet, mutta vähän pari värikkäämpää paitaa jäi kummittelemaan, samoin kalsarit. Ja tyttöjen puolen paidat, Neidillä oli myös siinä kohtaa ostokiintiö jo täynnä:)


Hinnoittelupolitiikka oli minusta mielenkiintoista, H&M:n paidat maksoivat 9.90 ja Lindexillä 16.90. Kankaita en sen enempää kokeillut, mutta mikäköhän noin ison hintaeron tekee?

Mahtaakohan Paul Frankin apinasta tulla syksyn suosikkihahmo,
kun sitä nyt molemmista ketjuista saa?
 
 
Pitänee varmaan käydä äkkiä hakemassa ne vaivaamaan jääneet jutut, ennenkuin loppuvat.. :)

AURINKOISTA ALKANUTTA VIIKKOA!


tiistai 20. marraskuuta 2012

Prisman apinat

Käyn nykyään aika usein paikallisen kauppakeskuksen isossa Prismassa hoitelemassa ruokaostokset, kun odottelen lapsia jäähallilta.
Usein aikaa on kuitenkin aika vähän tunnin jää, joten en ole pitkään aikaan katsastanut lastenvaateosastoa sen tarkemmin.

Viime viikolla joulukalenterinhakureissulla Neiti bongasi yllättäen yhden hyllyn päädystä suosikkinsa Paul Frankin apinat.
Tarjolla oli alusvaatteita sekä yöpukuja.
Aluspaidoista ei löytynyt oikeaa kokoa, eikä tylsä äiti ei suostunut ostamaan yöpaitaa
(ehkä pukinkonttiin ostetaan).

Alushousut kuitenkin suostuin ostamaan ihan tarpeeseen molemmille,
sekä Neidille,
että Pikkuveljelle, joka on ollut Neidille vähän kateellinen hänen apinoistaan.

Aika kiva, että suosikkijuttuja löytyy nykyään ihan ruokakaupastakin:)




Samalla reissulla napattiin mukaan läjä leggareita. Luisteluporukan yksi äiti oli ne aiemmin bongannut ja suositellut. Aivan loistavaa materiaalia, pinta aavistuksen kiiltävää ja nurjalla puolella pehmeää fleecemäistä nukkaa, ovat tosi lämpöiset ja mukavat. Materiaali itseasiassa samanlaista kuin esim. Piruetin thermo luistelutrikoissa, hinta vaan vähän toinen.. nämä 5e pari, Piruetissa about 40e pari. Eli jos tällaisille tarvetta, kannattaa ehdottomasti piipahtaa Prismassa:)



P.s. Olettehan muistaneet osallistua mahtavaan Viivi&Viktor -lahjakortin arvontaan!!
 
Mukaan pääsee sivupalkista tai tästä

torstai 30. elokuuta 2012

Yli ymmärryksen (kirppareista)

Kävin pitkästä aikaa piipahtamassa ajankulukseni kirpparilla. Pari kivaa juttua löytyi taas Neidille, pojille ei mitään.
Tai olihan siellä vaikka mitä, valikoima oli itseasiassa todella hyvä,
varsinkin Pikkusiilissä oli hyllyt täynnä tavaraa.
Pikkuveljelle olisi löytynyt sopivankokoista ja näköistä vaatetta vaikkaa millä mitalla, osa ihan siistikuntoistakin. 

Mutta..tosiaan se MUTTA.

Ensinnäkin hintapolitiikka oli karannut kesän aikana ihan omiin sfääreihinsä.. keväällä olen viimeksi kirpparilla piipahtanut ja hintalaput näyttivät silloin aivan toisilta.

Pikkusiilistä sekä viereisestä Kirppis-Centeristä löytyi tosiaan runsaasti mm. Me&I ja PO.Pin vaatteita. Meillä molemmat on hyväksi havaittuja ja kuosit tykättyjä ainakin loppukäyttäjän mielestä, joten tottakai iskin niihin monessa pöydässä silmäni. Parin ekan pöydän kohdalla kohautin vain tyynesti olkaani, kun totesin, että selvästi käytetynnäköisestä (siis kaukaa kulahtaneen näköisestä), mahdollisesti tahraisesta tai jopa rikkinäisestä trikoopaidasta sai maksaa vähintään 15e, jos niskalapussa luki PO.P tai Me&I. Ajattelin, että ehkä joku yksittäinen myyjä ei ollut vaan aiemmin myynyt kirpparilla ja oli ehkä laskenut vaatteiden hintaan vähän tunnearvoa mukaan. Tai miettinyt, että Me&I tai PO.P on kalliimpi ja suosittu merkki, niin voihan siitä vähän enemmän käytettynäkin pyytää.
Sama hinnoitteluipolitiikka kuitenkin jatkui kautta linjan molemmissa putiikeissa. 

Järkyttävin löytö oli minusta ehkä Me&I -velourhaalarit 45e..
Hämmästelimme erään selvästi iäkkäämmän rouvan kanssa hintaa, kun joku ohikulkija osasi valistaa meitä, että ko. haalarit ovat suorastaan keräilykappale, ne olivat myyty heti loppuun ja nyt niitä ei enää mistään saa. Totesimme iäkkään rouvan kanssa, että 45 eurolla saa kyllä kauniimpiakin vaatteita ja ennenkaikkea uutena kaupasta. Varsinkin kun samat haalarit uutena taisivat maksaa hieman yli 30e   


 
Pikkuveljen suosikkia,  "myrkkispaitaa" on käytetty jo yli vuosi ja se alkaa olla pieni
ja iloitsin, että kirpparilta löytyi parikin samaa kuosia seuraavassa koossa.
Eipä ne meille 15e hintaan kuitenkaan kotiutuneet,
varsinkaan kun molemmista oli värit lähteneet ja toisessa oli reikä hihassa..
Meidän paidasta on uutena maksettu muistaakseni 16e alessa..
 
 
Hintojen nousun lisäksi minusta myös vaateiden laatu oli selvästi huonontunut ja hinta-laatu -suhde kadonnut kokonaan.. Joka ikinen katsomani Me&I vaate (ja todella monin muukin vaate) oli todellakin sellaisessa kunnossa, etten niitä olisi ottanut meille edes eurolla oli merkki tai alkuperäinen hinta sitten mikä tahansa. Tahroja siellä sun täällä, osa sellaisia, ettei niitä selkeästi oltu edes viitsitty koittaa poistaa, reikiä ja mikä ehkä silmiinpistävintä, kaikissa oli väreistä enää muisto jäljellä. Miten ihmiset saavatkin ne värit vaatteista niin totaalisesti katoamaan..? Ja miten ihmiset sitten vielä viitsivät niitä kirpparille myyntiin kantaa?

Minulla meni kyllä kirppareilläkäyntifiilis äkillisesti ohi ainakin hetkeksi. Minusta kirpparin perusidea on se, että myyjä pääsee eroon itselle tarpeettomasta ja saa siitä pienen korvauksen ja ostaja tekee löytöjä, joista voi iloita. Enpä usko, että noiden tavaroiden kohdalla kumpikaan toteutuu, koska ainakaan minä en kauppoja moisista tuotteista moisilla hinnoilla tee.

Onneksi jotain vielä löytyi kohtuuhintaan. Neidille parit apinat, jotka ovat taas kovassa huudossa. Näissä oli kinto loistava ja hinta sopiva kipparille, yhteensä 10€. Näistä tuli ostajalle ja myyjälle hyvät kaupat:)


Millaisia kokamuksia muilla on kirpputoreilta?
Onko muualla vielä vallalla "perinteisempi" kirpparimeininki?