Bling Bling

Neiti luistelee edelleen ahkerasti ja valmennusryhmän tytöillä on nyt suurinta hottia, kaikki mikä kimaltaa. Mitä enemmän bling blingiä, sen parempi:)

Kisoissa välttämättömän kimallelakan lisäksi on nyt keksitty Bilteman tarratimantit.

ja lahkeessa pitää olla bling blingiä,

mitä enemmän, sen parempi tietysti.

Ja toki muuallakin pitäisi kimaltaa, ja kovasti. Housuihin kuuluvia paitoja, shortseja ja harkkatakkeja kinutaan päivittäin, tai ainakin sellaisina päivinä, kun on harkat. Vielä ei tyhmä äiti ole raaskinut koko serviisiä ostamaan.

Suuri harmi oli alkukaudesta se, kun uusia luistimia ei voitu valita pelkän ulkonäön perusteella. Edeoissa olisi ollut kärjessä pieni timantti, ja Kiira Korpikin luistelee Edeoilla. Neidin jalkaan ne eivät harmiksi sopineet.

kuva lainattu täältä

 

Tämän kauden kisat on kisattu ja kaksi kautta palvellut kisapuku on nafti.
Ensi kaudeksi tarvitaan siis uusi puku ja sen suunnittelu on aloitettu jo.

Lähtökohta on tietysti se, että uusi puku kimaltaa ja paljon, vaikka äiti on koittanut selittää, että ei ne paljetit ja muut hörsöt sieltä jäältä niin kovin kauan näy..

 Olisiko hyviä paljetinompeluvinkkejä?

Minulla ei taida olla kesällä vapaa-ajanongelmia..:)

 

Aurinkoista viikonloppua!

 

Tyttöjen luksusta

Meillä on Neidin kanssa pitkästä aikaa eilen oikea tyttöjen luksuspäivä.
Terhi arvasikin oikein tuossa aiemmassa postauksessa, luisteluunhan päivän teema liittyi. Tällä kertaa päästiin kuitenkin katsomaan ja nauttimaan toisten toteuttamasta esityksestä, eli mekin olimme katsomassa Disney on Ice jääshown.

Vietimme Helsingin suunnalla koko päivän. Kurvasimme matkalla Isoon Omenaan, jossa söimme lounasta hyvässä seurassa (joskin ihan vaan Hesellä, se kun oli ainoa, joka Neidille kelpasi..). Kiitos vaan ihanille seuralaisille!! Pääsimme humputtelemaan kauppoihin ihan rauhassa ja vähän saimme kasseihin täytettäkin. Neiti teki  ainakin omasta mielestään mahtavia löytöjä Glitteristä, KappAhlista ja Tigeristä. Äidillekin löytyi pari perusjuttua Womenasta.

Disney on Ice oli kiva kokemus. Olemme monta vuotta tapahtumasta puhuneet, mutta nyt oli ensimmäinen kerta, kun lopulta saimme aikaiseksi ostaa liput. Itse odotin showlta ehkä enemmän. Lavastus oli aika kevyt, samoin näyttävämpää lja menevämpää uistelua olisin kaivannut enemmän. Oheistuotteiden hintataso oli myös järkyttävä, osasin odottaa kallista, mutta hinnoittelu ylitti kyllä odotukseni moninkertaisesti! Onneksi Neiti ei mitään pehmoja tai valohärpättimiä halunnut, Minni-mukillinen jäähilejuotavaa ostettin hintaan 14e..

Neidistä show oli tosi hieno (ja hänestä tulee vähintäänkin shown luistelija isona, sikäli mikäli hän nyt ei pääse maailmanmestariksi..:)). Oli ihanan seurata Neidin ilmeitä ja selostuksia hypyistä ja pirueteista Itse en edelleenkään erota niitä toisistaan.. Ainoa miinus oli kuulemma Tähkäpään ja Ruususen puuttuminen. Ja siis meillä ei todellakaan olla enää missään prinsessaiässä.
Äidin ainoa miinus oli huonot kuvat. Vaikka Joulupukki toi uuden kaveran, ei kuvat silti ole sellaisia, kuin haluaisin, ehkä pitää pikkuhiljaa katsoa peiliin ja opetella vähän kameran käyttöä..

Illalla kotimatkalla juttelimme kaikkea maan ja taivaan välillä ja totesimme yhteistuumin, että kyllä oli ihana luksuspäivä. Luksusta oli saada olla ihan kahdestaan, ei ollut kiirettä mihinkään, molemmat pääsivät tekemään mieluisia juttuja ja kaikki meni muutenkin nappiin. Seuraavaa tyttöjen päivää ruvettiin suunnittelemaan jo kotimatkalla..

Jos minulla olisi pikkuinen prinsessa..

Olen varmaan moneen kertaan täälläkin todennut, että minulla ei ole enää pientä prinsessaa. Prinsessa toki on tai ei ehkä ihan aina sitäkään enää, mutta ei sellaista pientä suloista tyttöä, jolle voisin oman mieleni mukaan ostella ihania juttuja. Meidän neidillä on aika vahva tahto ja se näkyy kyllä pukeutumisessa aika lailla. Minun on turha enää ostaa mitään vaatetta ilma, että Neiti on sen hyväksynyt, tai sitten se todellakin jää käyttämättä. Välillä kyllä jää ne Neidin omatkin valinnat..
Edelleen tykkään katsella lastenvaatteita ja monesti katse osuu sinne pienten tyttöjen puolelle, josta minun makuuni löytyvät ne ihanimmat ihanuudet. Tämä on yksi syy, miksi minusta on aina erityisen mukavaa, kun sukuun tai lähipiiriin syntyy pieniä tyttövauvoja;)

Minusta on myös erityisen ihanaa katsella kauniisti puettuja pieniä tyttöjä. Lähipiirissämme on tämän asian suhteen ehkä vähän valitettavankin paljon poikalapsia..:) Toki hyvinpuetut, komet pienet prinssitkin ovat iloa silmälle, mutta tytöt vaan tässä asiassa vievät vähän pidemmän korren.

Ihanan ystäväni pikkuinen tyttö on juuri sellainen pikkuinen prinsessa, jonka minäkin voisin huolia (vaikka meillä on TODELLAKIN lapsiluku täynnä); hyväkäytöksinen ja aina kauniisti puettu. Pääsin vähän enemmänkin kurkistamaan hänen vaatekaappiinsa ja sain luvan jopa napsia pari kuvaa tämän talven seteistä. Pienellä prinsessalla tai no ehkä tässä tapauksessa enemmän äidillä on hyvin samanlainen maku, kuin itselläni ja kaapista löytyykin aika monta juttua, joita meidänkin kaapissa on ja neidit voisivatkin hyvin samistella halutessaan tämän idean itseasiassa keksi meidän Neitimme, jonka mielestä nuo pienet vaatteet ovat myös äärimmäisen suloisia. Samistelua ei olla vielä ehditty toteuttamaan, ehkä saatte sitten todistusaineistoa, jos sellainen toteutuu:)

 

Tässä aika täydellisyyttä hipova setti, klassista sini-puna-valkoista.

Ja nuo kengät, apua ne on ihanat:)

Myös tämä Tartine et chokolatin mekko on niitä,

jotka ovat minusta liki täydellisiä pikkutytön asusteita.

Ja nuo rusettileggarit kruunaavat asun.

Tämä Gufon ihana pliseerimekko voisi löytyä meidänkin kaapista, mutta missasin ne viime vuonna. Meiltä löytyy sama tunikana, se voisi olla aika hauska samisteluun, vai mitäs tykkäätte?

Tuollaisia ihania kenkiä medän prinsessalle ei kyllä enää löydy:(

Wheatin pallohame löytyy meidänkin Neidin kaapista, mutta kyllä täytyy myöntää, että minikoossa se vaan on niin paljon suloisempi..

 

 

Stella McCartneyn villakangastakki on myös minikokoisena syötävän suloinen.

Ja kaiken ihanuuden kruunasi tämä pikkuneidille juuri ostettu

Monnalisan tämä talven malliston ruusuketakki.

 

Itse takki on kaunis, mutta hupun yksityiskohdat ovat ihan omaa luokkaansa.

Näitä ihastellessani hetken jo haaveilin ihan oikeasti siitä neljännestä lapsesta,

mutta onneksi se meni heti ohi:)

 

Se, mikä ei mennyt ohi, oli ihastus näihin Bonnie Doonin rusettileggareihin.

Ovat ihan mielettömän kauniit satiinirusetteineen ja ovat kuulemma laadukkaita.

Onkos muilla kokemusta Bonnie Doonin sukista?

Niitä näyttäisi saavan ainakin Pienestä sukkapuodista,

 josta meille lähtikin pieni tilaus tulemaan kokeeksi. 

Palaan siihen pikimmiten.

 

Mukavaa sunnuntaita!

Tärkeät yksityiskohdat

Neidillä oli viikonloppuna tämän kauden ensimmäiset luistelukisat.

Niitä on jännitetty melkein kauden alusta asti.

Kauden alusta asti tytöillä on myös ollut aikamoista keskustelua, supatusta ja höpötystä luistelupuvuista, tukkakoristeista ja tietysti niistä maskoteista,

 joita jäälle aina suorituksen jälkeen kuuluu heittää.

Meillä viimevuotinen, alle 10 kertaa päällä ollut kisapuku mahtui vielä mainiosti päälle ja sillä mennään tämäkin kausi. Neidillä oli kyllä asiaan eriävä mielipide, uusi puku olisi pitänyt saada, kun muillakin on..päädyttiin kuitenkin pitämään vanha puku ja sovittiin, että ostetaan sitten siihen sopivat tukkakoristeet ja muut hörsöt.

 

Pukuun sopivaa vaaleanpunaista on matkan varrella löytynyt H&M:stä ja Glitteristä.

 

Neideille kaikki nämä BlingBlingit ovat tosi tärkeitä,

vaikka eiväthän ne kovin kauas näy, kun isolla jäällä pieni tyttö esiintyy. 

 

Tärkein yksityiskohta on tietysti se jota ei sovi unohtaa koskaan kisoissa, heittomaskotti.

Se pitää olla aina yllätys. 

Meillä ei kuitenkaan joka kisaan osteta uutta, vaan samalla mennään koko kausi.

Tälle kaudelle Isoveli valitsi Ellasta ja Aleksista tutun Ellan.

Lenni lokinpoikanen löytyy jo viime kaudelta:)

 

Toivotaan, että Ella tuo loppukauden kisoihin onnea,

 ekat kisat eivät menneet tällä kertaa ihan putkeen.

 

Tyttöjen ilta

Meillä on käyty pitkän aikaa vähintään kerran viikossa

seuraavanlaista keskustelua:

- Äiti, voitaisko me pitää jotkut juhlat, vaikka pyjamabileet.

- Joo, pidetään vaan, siten kun on sun synttärit

-Ei kun ihan muuten vaan juhlat, ei aina tartte olla synttärit, että voi pitää juhlat.

-Joo, katsotaan joku kerta sitten. Sitten kun ei ole ihan niin paljon ohjelmaa.

-No koska se joku kerta sitten on??

- No katsotaan, joku kerta. Ei nyt.

Joka kerta tunnen piston sydämessäni.

Pitäsi jaksa järjestää kaikkea kivaa.

Mutta kun ei vaan jaksa,

eikä tunnu olevan koskaan aikaa.

Pari viikkoa sitten heikkona hetkenäni olin kuulemma luvannut,

että Halloweenina saa pitää juhlat itse en moista lupausta kyllä muista ollenkaan..

No, Neiti teki itse kutsut ja sitten kysyi, että koskas ne juhlat sitten pidetään.

Eilen sitten pidettiin.

Tyttöjen karmiva HALLOWEEN-ilta.

Pojat pikkuveljeä lukuunottamatta  olivat sopivasti pelireissulla.

Laitettiin yhdessä pöytä karmivaksi

Ja päästettiin pienten, mutta kikattavien noitien joukko sisään

Ohjelmasta vastasi itse pääpiru

Pieni velho hieman terrorisoi noitia välillä,

mutta mukavasti hänkin mahtui joukkoon

ja karmivaan ohjelmaan

Kaikilla oli karmaisevan kivaa

ja vaivannäkö illan järjestämiseen oli yllättävän pieni.

Ja lasten ilo suuri.

Pitäisi useamminkin jaksaa vaan järjestää kaikkea kivaa..

Tytöt sopivat jo illan päätteeksi,

 että seuraavaksi vietetään Itsenäisyyspäiväjuhlia,

ellei sitten sitä ennen keksitä jotain muuta kivaa.

Ja taisin vahingossa vähän luvatakin jo..

Ice fairy

Meillä Neiti jatkaa edelleen aktiivisesti luisteluharrastustaan.

Harjoituksia on tällä kaudella tullut vähän lisää,

nyt hallilla käydään neljä kertaa viikossa,

jäällä 4 tuntia

ja lisäksi on 2 tuntia oheisharjoituksia eli "kuiviksia".

Kausi alkoi jo elokuun alussa ja vaikka harrastusinto on kova,

välillä alkaa huomata,

että Neiti ei aina niin tulenpalavalla riemulla harjoituksiin mene.

Kovasti odotellaan jo kilpailuja :)

Sellaiset harkat, joissa harjoitellaan kilpaohjelmaa,

ovat kivoja, mutta varsinkin oheisharjoitukset maistuvat välillä puulta.
8-vuotiaan on välillä vaikeaa ymmärtää, miksi vaan koko ajan pitää harjoitella,
jos jo kuitenkin vähän osaa ja kilpaileminen oli niin paljon hauskempaa..

Tällä viikolla saatiin uutta puhtia harkoihin menoon,

kun saatiin tietää, että ekat kisat ovat reilun kuukauden päästä ja

kun postissa saapui kauan ja hartaasti odotettu uusi kilpapuku.

Nyt jaksaa taas kotonakin harjoitella piruetteja piruettilusikalla,

kun saa helmat heilumaan.

Tällä kertaa ei ollut edes vaikeaa pyytää mallin hommiin:)

Pienistä asioista se motivaatio syttyy:)

Puvun metsästyksestä saisi ihan oman postauksensa, sen verran haasteellista se oli.
Pukujen hintahaitari on aikamoinen,
tilausajat osin ihan utopistisia
ja ne tutut Neidin valintakriteerit eivät mitenkään helpottaneet hommaa:)
Neidin kohtuuhintainen Ice Fairy -puku löytyi lopulta täältä.

Heppatytöt

Heppajutut
ovat kuuluneet pitkin kevättä
Neidin ja hänen kavereidensa keskusteluihin ja piirustuksiin
(meillä tytöt tykkäävät piirrellä keskenään pitkiäkin aikoja suljetun oven takana ja kuunnella musaa - ja kikattaa)
Telkkarista katsotaan kaikki heppaohjelmat
ja heppalehtiä luetaan ahkeraan
Pari kaveria on jo pidemmän aikaa käynyt säännöllisesti ratsastamassa lähialueen talleilla. Meidän Neiti ei ole vielä sinne asti päässyt,
vaikka hinku onkin ollut välillä kova.
Luistelu vie arkena niin monta iltaa,
ettei aikaa ole tuntunut löytyvän.
kaipa todellinen syy on ollut äidin saamattomuudessa ja siinä että a) olen allerginen hevosille ja b) pelkään hevosia..

Ajattelin, että kesällä tilanne korjataan ja kuskaan hänet tallille kokeilemaan ratsastusta.
Koska äidin toiminta ei ollut tarpeeksi nopeaa, tytöt kehittivät ihan omat heppailut.

Ensin pyydettiin parittomia sukkia ja lankaa ja neulaa.

Ja täytteeksi sanomalehteä.

Sitten pyydettiin iskältä sopivaa puuta

(alakerran lapsiportti sai uuden elämän..)

Ja sitten päästiinkin ratsastamaan

KEPPIHEPOILLA

Hepoilla on ratsastettu koko kesä,

välillä vauhdikkaammin,

välillä rauhallisemmin niityillä käyskennellen

Hepoilla on ollut hyvät oltavat,
niitä hoidetaan asianmukaisella hartaudella:)

Aina on ollut tarjolla tuoretta ruohoa

ja lannatkin on aina korjattu pois,

vaikka se onkin kuuulemma ikävää puuhaa:)

ainoa huoli

(sopivien ratsastusasujen ohella)

on ollut ajoittain äkäinen

ja hevosia jopa varasteleva paikallinen sheriffi :)

Sheriffi tosin saatiin vähän rauhoitettua,

kun hänelle lahjoitettiin ihan ikioma heppa!

Iskä oli niin ihana,
että rakensi oikein tallinkin
(joka äidin mielestä ei ole ihan kuvaus tai muukaan- kelpoinen).
Tallin kyltti ensimmäisessä kuvassa:)

Lisäksi vielä mainittakoon,
että neitien tallilta ovat vierailijat aina saaneet mukaansa oman hepan. 
Vieraat ovat saaneet valita hepan haluamassaan värissä ja koristelussa.
Valikoimaa on toki ajoittain rajoittanut pula parittomista sukista
ja pariin otteeseen tallille syntyi myös kivanväriset kaksoshepat.. 
Tallin heppoja onkin nyt ympäri maailmaa,
aina Belgiaa myöden
(jos heppa nyt sattui saamaan lentoluvan Finnairilta..).

Oikealle tallille menosta ei olla juteltu enää pitkään aikaan,

nyt on huolenaiheena,

miten keppihepat pärjäävät talven.

Onneksi iskä on luvannut majoittaa ne kellariin.

Äiti kun on niille edelleen allerginen.

Ihanaa viikkoa kaikille!

P.S. MUISTAKAA OSALLISTUA TRIKOOPAIDAN
ARVONTAAN,

VIELÄ EHTII MUKAAN!!

Vanhaa varastoa

Kesävaatetus on poikien osalta vielä aivan hakusessa,

Neidille on sen sijaan tässä kevään aikana kotiutunut / kotiutumassa

jokunen kiva mekko.

En ole varsinaisesti inventoinut mekkokaappia missään vaiheessa

kesää silmällä pitäen

(koska se on niin täynnä, että urakka on enemmänkin ahdistanut..).

Nyt kun uusia on tullut,

eivätkä ne oikein suosiolla mahtuneet sinne,

oli pakko vähän tsekata,

mitä sinne henkareille on oikein sullottu.

Moni viimevuotisista menee vielä mainiosti.

Sieltä löytyy

ruudullista 

kukallista

yksiväristä

ja pari Neidin ihan itse valitsemaa ihanuutta

Oma lukunsa ovat sitten pikeemekot ja trikoomekot.
Niistä ei sen enempää.

Löytyipä sieltä yhden mekon alta myös tällainen

Ellen mekko koossa 2!!
Tämä ei nyt ihan hetkeen ole Neidille (7vee) mahtunut..
Olisiko joku vailla..?

Ja niistä uusista sitten myöhemmin.

Huomaan kyllä, että tarvetta ei nyt ihan välttämättä olisi ollut..
Varsinkaan kun meillä ei nuo mekot ole Neidin tämänhetkinen suosikkivaate

Mukavaa tulevaa "keltaista" viikkoa !

Tyttöjen päivä

Meillä oli Neidin kanssa alkuviikosta hiihtoloman kunniaksi

TYTTÖJEN PÄIVÄ.

Isoveli pääsi kaverin perheen kanssa laivaristeilylle

 ja siellä esiintyi Antti Tuisku, joka tietysti aiheutti suunnatonta kateutta

ja siksi päätimme järjestää omaa kivaa..

Pikkuvelikin pääsi isovanhemmille lomailemaan

Isi jätettiin kotiin siivoamaan (reilua, eikö totta...!?)

Oli muuten ihana tulla siistiin kotiin,

ISO kiitos Isille ♥ 

Kukkia olisi vielä voinut ostaa.. :)

Päivän pääjuttu oli tietysti leffa Kaksin karkuteillä 3D:nä.

Neidistä leffa oli mahtava, ja äitikin tykkäsi.

Kuvat lainattu : http://www.finnkino.fi/Event/298376/ 

ja http://ankkalinnake.blogspot.com/2010/08/kaksin-karkuteilla-tangled.html

Syömässä käytiin Hesellä, vaikka äiti varovasti koitti ehdottaa jotain muuta..
Oltiin kuitenkin sovittu, että mennään Neidin ehdoilla.

Kevätvaatteita käytiin vähän katselemassa Zarassa.
Äidillä oli netistä valmiiksi katsottu kaikkea ihanaa,
 mutta aika lailla eri linjoilla Neidin kanssa mentiin..
Raidalliset merimiesjutut eivät kelvanneet,
ihanat vaaleat pitsimekot eivät kelvanneet,
ihanilla ruusukkeilla ja ruseteilla varustetut paidat eivät kelvanneet,
eikä paljon mikään muukaan..
Ja ne, mitkä kelpasivat Neidille,
ei sitten ihan mennyt yksiin äidin makuun.
>HUOH!<
Yhdestä paidasta ja huivista päästiin kutakuinkin yksimielisyyteen
ja ne matkasivat kotiin.

Kenkiä käytiin katsomassa Uudessa Tähdessä,
jossa äiti oli ne vähän niinkuin valmiiksi käynyt katsastamassa -ja varaamassa..
Ei tullut sieltä meille kenkiä, ei.
Neiti istui tuolilla ja joi pillimehua ja mökötti.
Ei suostunut sovittamaan.
Ja kengät jäivät kauppaan.
Muuta ei sitten sieltä katsottukaan.

Neidillä on tulossa parin viikon kuluttua luistelukisat ja meiltä uupuu kilpasukkikset. Kävimme ne ostamassa Piruetista
ja samalla ostettiin pitkään toivottu harjoitushelma.
Kokopukua Neiti ei oikein ole innostunut harjoituksissa pitämään.
Pitkään ollaan menty pelkillä mustilla trikoilla ilman hametta,
 mutta nyt on muillakin tytöillä tullut uusia hameita
ja innostus niihin on meilläkin herännyt.
Tällainen valittiin..

Päivän lopuksi vietiin vielä luistimet teroitukseen. 
Aikamoista henkimaailman hommaa tuo taitoluistinten teroituskin taitaa olla,
ainakin aika hintavaa..

Kivaa oli, vaikka ihan liian nopsaan se päivä vierähti.

Vaikka kaikki ei ihan putkeen mennytkään
Näitä tyttöjen päiviä pitäisi muistaa pitää useammin!!

Mukavaa viikonloppua kaikille!!