Tämä muistikuva on ollut monta vuotta (tai vuosikymmentä?) ainakin minun viimeisin kosketukseni vohveleihin. Silloin niitä tarjottiin hillolla ja kermavaahdolla ja taisivathan ne olla hyviäkin.
Viime vuonna oma äitini oli kaivanut kaappinsa kätköistä tuon ysäriltä tutun vohveliraudan esille ja tarjonnut meidän lapsikatraalle vohveleita ja niistä tuli heti hitti. Mamman luona niitä on saatu monet kerrat ja pitkään ei lasten tarvinnut vohvelirautaa kotiin kinuta, Mamma oli sellaisen jostain bongannut ja toi sellaisen viime talvena lahjaksi (itse olin päättänyt olla ostamatta kaikenmaailman härpäkkeitä kaappiin..).
Viime talvena vohveleita ehdittiin paistamaan pariin otteeseen, mutta sitten tuli kseä ja masiina unohtui kaappiin. Tänä talvena se on kuitenkin kaivettu esille lähes joka viikonloppu. Ensin lasten toiveesta ja nyt viime aikoina isompien lasten toimesta. Sekä isoveli että Neiti ovat jo näppäriä tekemän taikinan ja paistamaan vohvelit itsekseen. Ja ne maistuvat aina koko porukalle.
Viime viikonloppuna Neiti paistoi ison kasan vohveliherkkuja Marttojen reseptikirjasta lainaamallamme ohjeella ja hyviä ne taas olivat. Uusi sukupolvi ei kermavaahdosta välitä, päälle laitetaan Nutellaa, jos sitä sattuu kaapissa olemaan, jollei, hillokin kelpaa.
Vohveleita syödessämme isommat lapset innostuivat analysoimaan äitiä. En ole koskaan tykännyt lättyjen paistosta (jos meillä lättyjä on, paistamisen hoitaa Iskä) ja siksi teen aina pannaria. Lasten mielestä on olemassa lättyäittejä ja pannariäitejä. Ja lasten mielestä olen siis pannariäiti. Jolla kuulemma on hyvät mahdollisuudet kehittyä vohveliäidiksi, joka on paljon parempi, ellei jopa paras vaihtoehto :)
Mitäs teillä kokkaillaan?
Lettuja, pannaria vai vohveleita?
Ihanaa alkavaa viikkoa kaikille!
Me kokeillaan ensi viikolla
uutta vohvelireseptiä,
joka löytyy täältä:)
Minä olen lettuäiti, joka fuskaa aina välillä ja käyttää Lidlin valmista lettuseosta, jonka löysimme vähän vahingossa taannoin veneilyeväitä ostaessamme. Käänsimme juuri koko keittiön kaapit ylösalaisin, kun yritimme etsiä vohvelirautaa niiden uumenista, mutta se on kadonnut aivan mystisesti! Harkitsin jopa uuden ostamista, mutten ole vielä ehtinyt tekemään asialle mitään...
VastaaPoistaAi vitsit, en ole tiennyt, että tuollaista valmista lettuseostakin on olemassa:) Tosin minusta itse taikinan teko ei ole se haaste letuissa, vaan se paistaminen, sitä en vaan jaksa:( Vohveleita on paljon helpompaa paistaa, meillä rauta piippaa vielä, kun vohveli on valmis, eli ei tarvitse edes päivystää siinä vieressä koko aikaa:)
PoistaVohvelit on niin hyviä! Teen eniten pannaria, koska valmistuu itsekseen uunissa. Mutta lettuja tulee myös välillä tehtyä.
VastaaPoistaVohvelit ovat todellakin helppoutensa lisäksi aivan mielettömän hyviä!
Poistaheh, me ollaan syömäperhe. Meillä menee tasaiseen tahtiin lettuja, pannaria, amerikkalaisia pannukakkuja sekä vohveleita. Vohvelit ja pannari ovat oman suosikkini, koska lapset osaavat paistaa ne ja itse voi toimia vain työnjohtajana :)
VastaaPoistaAi syömäperhe;) Juu, sellainen mekin taidetaan olla, kaikkea meilläkin menee tasaiseen tahtiin, lettuja tosian kyllä ainaostaan silloin, kun isä ne paistaa. Amerikkalaisia pannukakkuja ei ollakaan kokeiltu tehdä itse, vaikka niistä kovasti tykätään. Hyvä resepti kelpaisi:)
PoistaMeillä syötiin kans viikonloppuna vohveleita. Joskus teen myös pannaria mutta lettujen paiston jätän suosiolla vaarille. :)
VastaaPoistaSaija
:) Miehille tuo paistopuuha selvästi sopii paremmin :)
PoistaMeillä syödään nimenomaan vohveleita. Letuista lapset ei niin välitä ja minä en jaksa paistaa. Vohvelitalkoita meillä on ollut oikein urakalla, kun pojan lätkäjoukkueen turnauksissa niitä ollaa paisteltu litra tolkulla.
VastaaPoistaLetuissa on paistaminen se kaikkein ikävin osuus;) Meillä kyllä niistä tykättäisiin.. Ai teillä on vohveleita talkoilla tehty, meillä täällä päin en ole niihin misään pitkään aikaan törmännyt, pitääkin pistää mietintään noiden lasten harrastusten piirissä..:) Voisi olla hittijuttu!
Poista