keskiviikko 18. heinäkuuta 2012

Kestosuosikki

TRAMPOLIINI.

Meidän jokakesäinen kestosuosikki. Joidenkin mielestä kamala hirvitys ok, olen samaa mieltä ulkonäöstä, mutta meidän perheessä ihan ehdoton suosikki niin lapsilla levottomia ikiliikkujia kaikki kolme, kuin aikuisillakin vaikka tosin vähemmän hypitään, meille lähinnä lastehoitajan apulainen..

Ekan trampoliini hankittiin pihalle viisi vuotta sitten, ennenkuin oltiin edes muutettu. Ekan kesän tramppa oli etupihalla takapiha oli pelkkä iso kaivanto. Seuraavana kesänä se kasattiin takapihalle ja siellä sen paikka minusta on, poissa katseilta ja sopivasti keittiön ikkunan alla.

Viime kesän lopulla tramppa hajosi, yksi runkopukista petti, onneksi kukaan ei loukkaantunut. Uusi tramppa ostettiin keväällä ja sen oli tarkoitus olla samankokoinen, jotta mahtuu omalle paikalleen takapihalle. Jättitrampoliinin mitat olivat kuitenkin hieman kasvaneet viidessä vuodessa tai sellaisen selityksen sain. Pieni epäilys kuitenkin on, että ostajat  saattoivat haluta vähän isomman trampan..äiti ei ollut trampanostoretkellä mukana, eikä edes paikalla kun härveliä kasattiin...
ja tästä johtuen trampoliinille oli pakko keksiä uusi paikka. Vahtoehto B leikkimökin takapiha ei myöskään ollut sopiva ja ainoaksi paikaksi, jossa on 4,3m tasainen tila on luonnollisesti äidin ehdoton ykköstoive, etupiha. Onpa nyt mukava sanoa kaikille vieraille, että me asutaan siinä harmaassa talossa, jossa on etupihalla se kaunis tramppa:) Helppo ainakin löytää perille..

 



No siinä se nyt nököttää, paraatipaikalla.
Paraatipaikalle se ehkä kuuluukin, kyllä se niin suosittu kapistus on, ihan jatkuvassa käytössä satoi tai paistoi. Pikkuveli aloittaa yleensä pomppimisen aamulla lehdenhakureissulla ja Isoveli pomppii vielä viimeiset pomput Simpsonien jälkeen.Tulee kuulemma paremmin uni, kun saa vähän purkaa energiaa.

Isommilta sujuu voltit etu- ja takaperin, Pikkuvelikin osaa jo kuperkeikan,
peppuplätsistä puhumattakaan.


Säännöt meillä on kaikille ihan selvät,
joskaan kovin tiukkapipoisia sääntöjä meillä ei ole.
Koskaan ei ole mitään onnettomjuuksia, ei isoja, eikä pieniä trampalla sattunut.

Turvaverkko laitetaan aina kiinni.
Kukaan ei hypi, silloin kun joku on menossa tai tulossa.
Mieluiten hypitään yksin, mutta jos kaksistaan tai kolmistaan,
pitää isompien tai voimakkaampien huolehtia pienemmistä.
Voltteja tai muita temppuja ei saa tehdä, jos on muita hyppijöitä.
Ylimääräistä tavaraa ei trampalle tuoda,
kepit yms. on ehdottomasti kiellettyjä, pehmoeläimet ja pallo vähän sallitumpia.
Tämän kanssa on varsinkin Pikkuveljen kanssa pienoista kädenvääntöä ollut
(kuvissa herralla on mukanaan vanha tietokoneen hiiri, tramppaimuri. Pitäähän trampan siisti olla...Kuvauksen jälkeen se kuitenkin sai häädön)


Ainoaksi ongelmaksi meillä on muodostunut se,
 että trampoliineja on ehdottomasti liian vähän,
kaikki kolme haluaisivat tehdä niitä temppuja ja hurjia hyppyjä
ja niitä ei muiden läsnäollessa tehdä.

Usein varsinkin Isoveli koittaa livahtaa puoliksi salaa trampalle
ja huikkaa ovensuusta perään, 
Mä menen You know where..
ja toivoo, ettei kukaan tule perässä.


Arvatkaapas kuka ilmoitti viikonloppuna
Äiti, mä meen juunouveer,
ja lähti trampalle..

Kyllä siellä hyppiessä hiki tulee.


HYPITÄÄNKÖ TEILLÄ?

maanantai 16. heinäkuuta 2012

Tuunausta

Olen sadepäivinä niitähän on valitettavasti riittänyt siivoskellut kaappeja ja tavaraa on lähtenyt pois aika lailla. Lasten mielestä siivoaminen tai ainakin niiden poislähtevien tavaroiden tutkiminen on tosi kivaa. Valitettavasti äidin pienet siivousapulaiset monesti sotkevat enemmän kuin auttavat.. Välillä menee hermo, kun joka toisesta poispantavasta tuleekin lasten aarteita, joita ehdottomasti ei saakaan heittää pois.. Homma olisikin huomattavasti mukavampaa ainakin lopputuloksen kannalta, jos talo olisi lapsista tyhjä:)

Eilen Neiti löysi poispantavien pussista äidin vanhan kesäkassin, josta on sangat jo nähneet parhaat päivänsä. Neiti katosi vähin äänin kassin kanssa omaan huoneeseensa, ja juoksi välillä ompelutarvikelaatikolla ja kuumaliimapistoolia hakemassa. En tiedä kauanko hommaan meni aikaa, mutta kun hän tuli lopputulosta minulle esittelemään, olin hämmästynyt. Aika hieno kesäkassi:)


Tuunausohjeet olivat löytyneet TOP MODEL -lehdestä.




Äiti, mä on NIIN valmiina rannalle :)
Paitsi että mun pitää saada jotkus varppikset,
mitkä mä tuunaan kanssa, tähän kassiin sopivaksi.
Ne kuuluu kato serviisiin, niin TOP MODELissa sanotaan.

Vielä kun saataisiin niitä rantsukelejä..

sunnuntai 15. heinäkuuta 2012

Uusi ihastus

Neidin kaapista puuttui turkoosi T-paita, emmekä sopivaa livekaupoista löytäneet. Selailimme yhdessä nettikauppoja ja päädyimme Mim-pin suloiseen tyttöprinttipaitaan Pikku Helenestä.

Mim-pi oli meille uusi merkki ja vähän jännityksellä siihen suhtauduin. Ihan turhaan jännitin, paita on todella ihana, laadukasta puuvillaa, ihanat yksityiskohdat. Paita on ollut yksi kesän suosikeista ja sitä on pesty ahkerasti, eikä painatus ole kärsinyt yhtään.






Näitä meille tulee varmasti lisää.

Onko muilla kokemusta merkistä?
ja vinkkejä, mistä näitä saisi lisää..?

torstai 12. heinäkuuta 2012

Pieniä prinsessoja

Meille on sukuun syntynyt pitkästä aikaa vauvoja.
Ja vielä pieniä prinsessoja, ihanaa!
Tyttöjä on molemmissa suvuissa selkeästi vähemmän,
joten niistä menevät kaikki sekaisin:)

Me tietysti muistimme kummankin uuden prinsessan vanhempia.
Neidin kanssa askartelimme kortit.

Täytyy myöntää, että Neiti alkaa olla tässäkin hommassa taitavampi äitiään..


Vauvalahjaksi tykkään vielä aina jotain sellaista,
mistä on jotain hyötyä ja joka jää elämään arkeen.
Eri asia on sitten tietysti kummilahjat.
Sellaisia oli minusta mukava myös kaikkien kolmen kohdalla saada.
Monesti vieminen on ollut esimerkiksi
joku klassikkosatukirja,
astioita
tai ruokailuvälineitä.

Minusta uusille vauvoille on kiva ostaa aina vaatetta,
pääsee kerrankin katsastamaan ihanat valikoimat ihan luvalla, kun niitä omia pikkuisia ei enää ole..
ja sen virallisen lahjan lisäksi ostan aina jokun kivan pehmeän paketin.
Tällä kertaa pienille prinsessoille valikoitui tällaiset ihanuudet

Natura Puran yksinkertainen mekko löytyi PikkuMineasta




ja suloinen bodymekko GAPiltä 


Toista prinsessaa olemme päässeet jo tapaamaan ja kyllä ne vauvat vaan NIIN ihania on! Varsinkin kun kyseinen prinsessa oli ihan oikea prinsessa -malli, tyytyväinen ja superkaunis. Melkein olisin voinut ottaa hänet mukaan, mutta vaan melkein.

Meidän omat lapset suhtautuivat hyvin erilailla vauvaan.

Isoveli rakastaa lapsia paitsi omia sisaruksiaan ja hän halusi vauvan heti syliinsä ja kävi koko ajan sen minkä pleikkarin pelaamiselta ehti silittelemässä vauvaa.

Pikkuveli heittytyi itsekin vauvaksi, halusi olla koko ajan äidin sylissä ja sai jonkin sortin hepulikohtauksen, kun otin vauvan hetkeksi syliini.

Neiti taas ihasteli vauvaa hetken ja sitten alkoi touhuilla muita juttuja.
Seuraavana päivänä kotona Neiti kuitenkin kaveli esille jo sivuun pistetyt BabyBornit ja niillä on siitä asti leikitty aika tavalla.

Nukkeleikeistä ehkä vielä lisää myöhemmin.

keskiviikko 11. heinäkuuta 2012

Ne ELLEt

Yleisön pyynnöstä edellisen postauksen ELLEt ihan kokonaisina:)

Malli on valitettavasti maailmalla tänään(kin),
joten in action kuvia ei tähän hätään tule.

Osa vaatteita on reiluja ja tarkoitettu ensi kesään,
joten eivät ole vielä sopiviakaan.






Logo t-paitojen, topin ja trikoiden materiaali on napakkaa puuvillaa/elastaania, tunikoiden (sininen ja valkoinen) materiaali puhdasta puuvillaa,
 hitusen ohuempaa, kuin t-paitojen.
Kaikkien pinnassa hienoinen kiilto, eli puuvilla laadukkaan oloista.  

maanantai 9. heinäkuuta 2012

Alehamstrausta

Tämä kesän aleista ei meille tullut paljon vaatetta. Päätin jo etukäteen, että pidän tiukan linjan ja ostan vaan ne, mitä olen etukäteen ajatellut, siis ne, joita oikeasti tarvitaan, enkä tee heräteostoksia. Vaatetta on kaikilla kolmella riittämiin kaapeissa. Hyvin pysyin myös päätöksessäni.

Lähes ainoan poikkeuksen teimme ELLEn vaatteiden kohdalla. Kesän mallistohan on merkin viimeinen. Koska meillä kovasti tykätty merkin vaatteista sekä äiti että Neiti ja kesän mallisto ei tehnyt poikkeusta, olemme hamstranneet sitä kaappiin oikein urakalla. 
Nyt löytyy ELLEä täksi ja ensi kesäksi ja varmaan vielä seuraavaksikin.. 

Ensin tyhjensimme Viivi&Viktorin melkein tyhjäksi ja sitten vähän muitakin kauppoja..

Nyt löytyy paitaa, hametta, trikoita, huvia ja neuletta hetkeksi:)


ELLEissä on aina Neidille sopivan mitoituksen
ja hyvän laadun lisäksi ollut miellyttävää sellainen kiva perustyyli.
Toisaalta kaudesta toiseen on pysynyt tietyt tutut kestosuosikit
logopaidat, lakkatakit jne.
ja toisaalta joka kausi on ollut ihania uusia juttuja,
joissa joku kiva "juttu",
punainen lanka,
joka on kulkenut läpi malliston
ja joka on auttanut vaatteiden yhdistelyssä.

Tänä vuonna esimerkikisi paidoista löytyi kauden ihanat printit.










  


Lisäksi aina löytyy jotain kivaa pientä bling blingiä..



Vielä ei olla löydetty Nedin kanssa ELLEn korvaajaa, 
ja nyt onkin ajatukset pikkuhiljaa siirtyneet jo talvimallistoihin,
josko sieltä löytysi talveen joku uusi kiva tuttavuus.

Ihanaa uutta viikkoa!

sunnuntai 8. heinäkuuta 2012

Pinkkiä tällä kertaa

Minulla menee kesäkukkien laittaminen joka vuosi vaan myöhemmäksi ja myöhemmäksi. Viime vuonna sain kukat purkkeihin kesäkuun alussa, tänä vuonna vasta juhannuksen jälkeen, tällä tahdilla ensi vuonna ne ei varmaan taida edes ehtiä kesäksi purkkeihin..

Kesäkukkavalikoima ei ollut enää ihan kaikkein paras ja oli pakko ottaa sitä mitä puutarhalta löytyi, eli PINKKIÄ. Vaintoehtoja rajoittaa tehokkaasti etupihamme paahteisuus. Ja laiska kastelija.. PINKKI ei ihan niihin värisuosikkeihini lukeudu, mutta oli selkeästa parempi vaihtoehto, kuin haalea punainen ja sellaiset nyt tuli tällä kertaa.


Olin oikeastaan vähän harmissani, kun kukat kotiin toin
oli pakko vihdoin ostaa, kun oli tulossa vieraita ja oli tarkoitus olla terassilla..
Onneksi kellarissa talvehtineet muraatit ovat niin komeat,
että antavat vähän näköä piskuisille pinkeille pelargonioille.


Tällä viikolla on etuterassin edessä oleva rinneangervo aloittanut kukintansa ja olin ihan unohtanut, että sen kukat ovat hennon vaaleanpunaiset.
Pinkit pelargoniat matsaavatkin kivasti noihin.
Enää ei harmita.


Kellarissa myöskin talvehtinut puksipuuruukku
ei enää tänä vuonna kaivannut kesäkukkaa kaverikseen,
sen verran on viime kesän aikana muraatti kasvanut.
Vähän se on nyt väritön.

Varsinkin, kun kuvasta rajattu alaportaalla oleva ruukku on ihan tyhjillään..
unohdin kokonaan ostaa siihen kukat.

 Huomenna kyllä koitan muistaa senkin.

 


IHANAA SUNNUNTAITA!