Ihana, kamala arki

Lomat on vietetty, tänään alkoi työt, huomenna lasten koulut. Reput pakattu, lukiolaisen kirjat hankittu, ja kynät teroitettu.  Siitä se syksy ja arki alkaa. Ihana ja toisaalta aikatauluineen taas niin kamala. 

Pari viimeistä lomaviikkoa ollaan harrastusarkea jo harjoiteltu ja nyt päästään sitten ihan tositoimiin, kalenteri on täyttynyt pikkuhiljaa. Syksyyn on luvassa paljon kivoja juttuja, toivon kovasti, että ehdin niitä tänne myös päivittämään ahkerammin, kuin keväällä.

Tulossa on ainakin pohdintoja kosmetiikasta, harrastuksista ja paljon muustakin mukavasta arjen ilahduttajasta. KonMari -projektikin jatkuu, olen ottanut tavoitteekseni saada sen valmiiksi jouluun mennessä. Pysykäähän kuulolla!

Toivotaan kaikille koululaisille 

turvallista koulutietä 

ja toivotetaan 

ihana arki tervetulleeksi :) 

p.s. Klikkaa itsesi blogin Facebooksivuille  ja Instagramiin tykkääjäksi, niin olet ajantasalla :) 

Ei olla sokerista [Åblogien kirppistapahtuma TÄNÄÄN]

Sää näytää harmillisesti hieman erilaiselta, kuin olimme tilanneet, 

mutta ei olla sokerista, eihän? 

Vaikka sää on vähän epävakainen, 

olemme silti odottamassa sinua Kotilaiturin pihalla Liedon Ilmarisissa Åblogien kirpputoritapahtumassa 

tänään klo 12-15. 

Paikalla paljon uutta ja vanhaa aarretta. 

Toivottavasti sinäkin!

Lisää tietoa ja vilauksia myytävistä jutuista 

löytyy Facebookista tapahtuman omilta sivulta 

[täältä]

Meidän pöydän juttuja pääset kurkkamaan blogin Facebooksivuilta >

Kirpparitärppejä ja pystyynviikkausta [KonMari]

Täällä sairastellaan jo kolmatta viikkoa ja sisällä alkaa tuolla pikkumiehellä olla jo tooosi tylsää. Jopa niin tylsää, että halusi käydä läpi omia vaatteitaan. Äiti, mä voisin kans vähän KonMarittaa, jos mäkin saisin samanlaista energiaa, kuin sä. Äiti on vissiin kesällä ollut vähän turhan energinen..

Otettiin tällä kertaa  käsittelyyn paidat, alkukesästä hän maritti hienosti pehmolelunsa, pelinsä ja kirjansa. T-paidat, pitkähihaiset ja siistimmät paidat. Teistä ne, jotka ovat pidempään blogia seuranneet tietävät pienen lastenvaatemanian olevan täällä tuttua ja vaikka se vaihe on nyt taaksejäänyttä elämää, on vaatemäärät varsinkin tuolla juniorilla edelleen aikamoiset. Eli niitä paitoja riitti. Neljä isoa Elfakoria ja pari isoa kasaa isoveljen jemmoista sopivankokoista vielä päälle. 

Käytiin läpi yhdessä kaikki. Äiti katsoi, mitkä olivat kesän aikana kutistuneet korissa ja Pikkuveli itse kävi ihan tarkkaan Konmarin mukaisesti kaikki sopivat läpi ja valitsi niistä hänelle iloa tuottavat. Suurin osa sopivista olivat hänestä kivoja ja ne jäivät kaappiin ja ilostuttamaan ensi viikolla alkavaa arkea.

Koska Pikkuveljen paidat säilytetään koreissa, päätin kokeilla KonMarin mukaista pystyynviikkausta. Tähän asti omissa vaatteissani en ole sitä juurikaan vielä käyttänyt, koska meillä on vaatehuoneessa tähän tarkoitukseen sopimattomat hyllyt ja uusia säilytysjuttuja en ole vielä ostanut, koska maritusprosessi on vielä ihan vaiheessa. 

En ole koskaan oikein tykännyt noista koreista (vaikka ne aikanaan ihan itse vaatehuoneeseeni halusin). Minusta vaattet jotankin katoavat niihin tavalliseen tapaan pinottuja vaatteita on niistä hankala nostaa siististi pois, jos vaikka haluaa pinon alimmaisen paidan. Ja jos (siis KUN meidän tapauksessa) korissa on paljon vaatetta, kori ei mahdu liikkumaan ja vaattet menevät ihan ryttyyn..

Tällaisia meidän korit ovat aiemmin olleet kahden päivän päästä siivouksesta..

Nyt siis päätin antaa Konmarin pystyyviikkaukselle mahdollisuuden ja täytyy kyllä myöntää, että se toimii. Vaatteita mahtuu koriin enemmän, vaatteet eivät nouse korin reunan yli ja häiritse korin liikuttamista. 

Ja mikä kaikkein parasta, koko paitavalikoima on kerralla näkyvissä. Pikkumiehenkin on helppo itse valita ja ottaa oma suosikki, eikä a) koko pino räjähdä ja b) käytössä ole ainoastaan pinon kolme päälimmäistä paitaa. Ihan loistavaa!!

Konmariin perehtyneille sen verran selvennystä, että paidat on laitettu Pikkuveljen toivomaan järjestykseen, logiikka ei siis noudattele ihan Kondon ohjeita värijärjestyksistä tai nousevista linjoista :) Mutta ilahduttaa sekä poikaa että äitiä :)  

Ja sitten se kirppistärppi. Arvaatte varmaankin jo, että sunnuntaina Åblogien kirppiksellä meidän pöydästä löytyy paljon poikien vaatetta koossa 116-134cm :) Tässä vähän maistiaisia:

Muita maistiaisia myyntiintulevista jutuista lisäilen vielä loppuviikon aikana tuonne blogin Facebooksivuille (https://www.facebook.com/eloisatblog/), joten kannattaa klikkailla itsensä seuraajaksi, jos et vielä ole :) 

Tavarat kiertoon [KonMari]

Täällä keväällä alkanut KonMari -projekti on edelleen hyvässä vauhdissa ja monta kategoriaa olen saanut jo selätettyä. Paljon tavaraa on tästä huushollista lähtenyt ihan selkeästi roskikseen, mutta tosi paljon kierrätykseen. 

Joitakin juttuja olen Facebookin kirppareilla myynyt, mutta suurin osa sellaisesta tavarasta, jota olen ajatellut myydä on tuolla kodinhoitohuoneessa odottamassa kirppistelyä. 

Eikä ihan mitä tahansa kirppistelyä, vaan ensi viikonloppuna (su 14.8.) jo kolmatta kertaa järjestettävään Åblogien kirppistapahtumaan. 

Sieltä löytyy kaikkea mahtavaa aarretta kaappien kätköistä, myös minun KonMarituksiani, kannattaa ehdottomasti tulla! Tarkempaa tietoa ja varmaankin myös paljastuksia tulevista aarteista löytyy viikon aikana sekä täältä blogista, blogin facebooksivuilta, että muiden Åblogien postauksista. 

Ja tietysti luonnollisesti kirppistapahtuman omilta facebooksivuilta. 

Pysykäähän kuulolla!

Viime vuonna en päässyt rippijuhlien (taisivat olla ne kesän kahdeksannet) vuoksi paikalle, edellisvuonna olin. Molemmilla kerroilla tapahtuma on ollut huippusuosittu, paikalla on ollut useita tuhansia ihmisiä ja tunnelma mukava.

Olisi tosi mukava nähdä Sinut paikalla sunnuntaina, 

tulethan?

Kylppärissä räjähti

Vaikka meillä on tänä kesänä uitu kohtuullisen paljon (ainakin keliolosuhteisiin nähden) naapurikunnan uimarannalla, on heinäkuun alun Tallinnanreissun jälkeen odotettu kuin kuuta nousevaa sellaista päivää, että pääsee kunnon kylpyyn.

Meillä on yläkerran kylpyhuoneessa perinteinen tassuamme, joka on nykyään pääsääntöisesti Pikkuveljen käytössä (vaikka amme kyllä oli alunperin rakennusaikana äidin toivelistalla, haaveilin rauhallisista kylpyhetksitä kynttilänvalossa shampanjalasillisen kera - haaveilen edelleen..). Nyt sinne on ollut odottamassa vuoroaan myös Neiti.

Syynä innokkaaseen odotukseen oli tietysti Tallinnantuliainen. Neiti on viimeaikoina ollut kovin kiinnostunut kaikenlaisesta kosmetiikasta (tästä lisää myöhemmin..) ja bongasi Tallinnasta LUSH -nimisen liikkeen. Lushilla ehdittiin käydä pariinkiin otteeseen ja pari pussukkaa sieltä tuli tuliaisiksi kotiin. 

Kylpyvaahtoja emme ole juurikaan voineet ammeessa käyttää lasten herkkien atooppisten ihojen vuoksi ja kun Neiti ehdotti, että ostaisimme Lushista kylpypallon kieltäydyin tietysti heti. Hotellissa Neiti kaiveli netistä tietoja Lushista ja tuosta himoitsemastaan kylpypallosta, tai kylpypommista, joksi noita palloja myös kutsutaan. Luettuani vähän Lushin taustoja uskalsin antaa luvan pommin ostoon. 

Pommista puhuttiin reissussa sen verran, että kun viimeisenä päivänä kävimme sen ostamassa Pikkuveli halusi tietysti myös omansa. 

Sunnuntaina oli vihdoin sopiva päivä, jolloin pääsimme kokeilemaan pommia tositoimissa. 

Olin ihan varma, että koko kylpyamme on pommin jälkeen sateenkaarenvärinen ja lapsilla korviin asti ihottumaa. Kumpikaan uhkakuva ei toteutunut. 

Värikkään "räjähdyksen" jälkeen kylpyvedestä tuli vihertävää ja erittäin hyväntuoksuista. Väriä ei jäänyt ammeeseen kylvyn jälkeen ja lasten ihotkin olivat mukavan pehmoiset. 

Kaapissa odottaa vielä pari pommia ja uusien tilaamista jo suunnitellaan, Lushilla on suomenkieliset nettisivut ja sieltä tilaaminen onnistuu helposti.

Onko joku muu räjäyttänyt kylpyammeen? 

Ja onko teillä kokemuksia 

muista Lushin tuotteista?

Vihdoin löytyi täydellinen [donitsiresepti]

Täällä on viikoloppu kulunut esikoisen 16-vuotissynttäreiden merkeissä. Ei voi kuin ihmetellä, mihin tuo 16 vuotta on kadonnut, juurihan se poika syntyi..
Mitään suuria juhlia ei enää järjestetty, mutta mummit ja kummit aina haluavat tulla onnittelemaan ja onhan sitä mukava aina vähän leipoa ja tavata ihmisiä. 
Synttärimenu on meillä aina juhlakalun toiveiden mukainen ja tällä kertaa oli tilattu suklaakakkua ja donitseja.

Donitsit ovat aina olleet Isoveljen herkkua ja niitä on täällä leivottu useaan otteeseen. Pari vuotta sitten ostin donitsipellin ja sen kanssa olen kokoeillut valehtelematta kymmentä eri ohjetta, mutta aina on joku mättänyt. Välillä maku on ollut huono, välillä koostumus, välillä ongelma on tainnut  olla leipojassakin. Ihan totaalisia katastrofeja ei toki ole onneksi ollut, mutta taas päätin kokeilla uutta reseptiä.

Tällä kertaa nappasin reseptin Suklaapossu -nimisestä blogista, jossa donitseja mainostettiin maailman parhaina. (http://suklaapossu.blogspot.fi/2015/04/ne-maailman-parhaat-donitsit-uunissa.html ) Mainostus ei ollut todellakaan turha, donitsit olivat erittäin hyviä niin maultaan kuin koostumukseltaankin. Iso kiitos ihan mahtavasta ohjeesta, tulee todellakin meillä vakikäyttöön!!

Itseasiassa minulle kävi niin, että ennen juhlia en ehtinyt donitsesta napata kuvia ja juhlien jälkeen niitä oli jäljellä tasan kaksi. Nostin ne kuvaamista varten pöydälle ja ehdin ottaa pari kuvaa, kun puhelin soi. Puhelun jälkeen molemmat donitsit olivat pöydätä kadonneet, toinen oli jo ehtinyt vatsaan saakka, toisestakin oli ehditty jo pala haukata :) 

Synttärisankarin toivekakku oli suklaata ja tällä kertaa koristelun hoiti kokonaan Neiti. Näppärä tyttö sulatti suklaata Legolandista vuosia sitten ostettuihin jääpalamuotteihin ja parantumattoman Legofanin kakusta tuli aika hieno, vai mitä?!

Aurinkoista viikkoa, 

nyt saadaan nauttia helteistä!

Maanantai on mattopyykkipäivä

Tänään oli vihdoin sellainen sääennustus, että uskalsin tehdä yhden jokakesäisen to do -listan kohdan; matonpesun. 

Meillä on aika vähän mattoja, mutta kaikki matot ovat tuollaisia perinteisiä räsymattoja, joita voi ihan vedellä ja mäntysuovalla pestä. Mattoja pidetään pääasiassa eteisessä ja keittiössä pehmentämässä laattalattiaa. Kumpikin paikka on sellainen, että kolmilapsisessa perheessä matot eivät kauaa kestä puhtaana ja siksi, vaikka kerralla mattoja onkin vähän, on mattojen kokonaismäärä aika kiitettävä. Ainakin näin pesupäivänä siltä tuntuu.

Räsymattoja voisi pestä painepesurillakin, mutta minusta perinteisessä juuriharjapesussa on jotain mukavaa. Talvella kevyt mäntysuovan tuoksu muistuttaa aurinkoisista kesäpäivistä.  

Lasten mielestä matonpesu on aina ollut jotenkin hauska tapahtuma, vettä saa roiskutella ihan luvan kanssa koko päivän. Enää en valitettavasti saanut mukaani kuin tuon nuorimman, isommista olisi ollut jo ihan apuakin. 

Isoveli aloitti ihka ensimmäisen kesätyönsä viime viikolla ja neidilläkin oli omat menonsa. Onneksi sain sentään edes yhden kaverin, matonpesupaikalla kun ei muita samaan aikaan ollut. Lieneekö tämäkin vähän tallainen katoava kansanperinne..?

Nyt on satsi pesty ja ripustettu kuivumaan ympäri terassia. Ja nyt toivotaan PIITKÄÄ hellejaksoa, jotta matot kuivuvat kunnolla ilman ylimääräisiä kommervenkkejä. Nyt menen lämpimään kylpyyn, jotta saan kädet ja hartiat mattourakan jäljiltä taas notkeiksi :) 

 Käykö joku muukin vielä mattopyykillä?