sunnuntai 15. kesäkuuta 2014

L-♥-M-A

Kevät tuli ja meni reissuineen ja muine huippujuttuineen ja taisi kesäkin jossain välissä tänne ehtiä. Loppukevään kuukaudet menivät hujauksessa. Minulla ei ole ollut koskaan yhtä kiireistä kevättä ja koskaan en ole vielä odottanut lomaa yhtä kiivaasti. Perjantaina painoin työhuoneeni oven kiinni ja koitti kauan odotettu L♥OMA.


Tännekään en ole liiemmin ehtinyt kurkkimaan ja rehellisesti täytyy myöntää, että kiireisimpinä viikkoina blogi ei juuri käynyt edes mielessä. Viime viikolla en olisi enää millään jaksanut keskittyä työjuttuihin ja tuonne luonnoksiin kertyikin läjä juttuideoita, eli ehkä tämä tästä taas elpyy, tämäkin blogi. Mikäli joku vielä on matkassa jaksanut pysyä, lupaan kyllä taas päivitellä meidän kuulumisia ja juttuja kesän aikana ahkerammin. Paljon ahkerammin.

Lontoon juttuihin lupaan palata vähän tarkemmin, muuten meidän kevään kohokohdat minun piti tässä esitellä pikakelauksena kuvin. INSTAn puolella jotain juttuja onkin jo nähty. Muita kuvia ei sitten juuri löytynytkään. Paitsi loputon määrä  kukkakuvia. Tai taidekuvia, kuten mieheni sanoo.. Tässä sentään yksi kukkia tutkiva kaveri. Tuleva eskarilainen.


Pikkuveli on ollut koko tarhauransa samassa tarhassa ja samat tädit ovat häntä hoidelleet (sama, jotka Neitiäkin aikanaan hoitelivat). Syksyllä alkava eskari on koulun yhteydessä, joten kevätjuhla päätti Pikkuveljen tarhauran. Ja samalla päättyi meidän perheen 7-vuotinen ura tarhan asiakkaina. Kyllä tuli äidille tippa linssiin. Pikkuveli toimi juhlassa reippaana uutistenlukijana (siksi kravatti kaulassa) ja lohdutteli äitiä, että aina tarhaan pääsee takaisin, jos ei opi eskarissa tarpeeksi :)


Kesällä on tiedossa kaikkea kivaa, kuten Tanskan matka, mutta myös paljon keväältä rästiin jääneitä tekemättömiä juttuja. Ikkunanpesua, puutarhan hoitoa. Tai pikemminkin puutarhan etsimistä rikkaruohojen seasta. Toukokuussa ehdin sentään yhden viikonlopun viettää voikukkataistelussa ja ainakin ensimmäisen erän voitin :)

 Ennen ja jälkeen.
Aseena perinteinen voikukkarauta ja aika kova kiukku.

Myös vaaterintamalla on kaikki kiireisen kevään jäljiltä vähän enemmän niin ja näin. Lapset ovat kiireen keskellä kasvaneet ja vaatteet kutistuneet. Uusia ollaan ostettu kädestä suuhun -meiningillä, akuuttiin tarpeeseen. Uusista mallistoista minulla ei ole mitään aavistusta. Inventaaroit kaappeihin on kaikilta tekemättä ja kaapitkin ovat aikamoisessa pahuuden vallassa. Odottelen siis kesäksi myös niitä sateisia päiviä. Niitä akuutisti pieneksi todettuja olen kerännyt ja vähän koittanut listailla huutikseenkin, varsinkin Pikkuveljen osalta. Neidin vaatteet ovat työn alla. Kannattaa siis käydä kurkkaamassa sivupalkin linkistä tai >tästä klik<, jos on tarvetta. Ja suoraankin saa kysellä :)

Kevätjuhliin sentään onneksi kaapeista löytyi kaikille sopivaa. Ehkä tänä kesänä mennään samoilla tulevat juhlat, taas on tiedossa parit häät ja paljon muuta kivaa.
 



Aurinkoista alkavaa viikkoa!

tiistai 22. huhtikuuta 2014

Pääsiäistä ja pakkailua

Hupsista, kuinka aika onkaan vierähtänyt viimekertaisesta postauksesta.
Kiirettä pitää, vaikka mitään erityistä ei olekaan tapahtunut, arkea, arkea vaan, kuten Instan puolella seuraajat ovat varmaan huomanneetkin jo.


Taitaa olla ne kuuluisat ruuhkavuodet päällä ;)



Pääsiäinen vietettiin kotona ja nautittiin ihanasta kelistä pihalla ja tietysti hyvästä ruuasta ja ihan liian isosta kasasta suklaamunia. Toinen pääsiäispäivä maanantai oltiin ihan koko päivä pihalla ja kyllä oli jo kesän tuntua. Eka pyykit saatiin ulos kuivumaan ja pihahommat alulle. Onpas ihanaa taas upottaa sormet multaan!



Alun perin pääsiäinen piti meillä tytöillä viettää Riikassa luistelukilpailuissa, mutta harmiksi matkaseuran ikävän loukkaantumisen vuoksi reissu peruuntui viime tingassa. Onneksi tällä viikolla vuorossa oleva isojen lasten kanssa tehtävä Lontoon -reissu vähän lieventää erityisesti Neidin harmitusta.



Olen itse aikoinani asunut Lontoossa ja onkin taas ihanaa päästä kurkkimaan vanhoja kulmia ja tapaamaan tuttuja. Lapset eivät ole koskaan Lontoossa käyneet ja he odottavatkin matkaa innolla. Menemme tällä kertaa kolmistaan Neidin ja Isoveljen kanssa ja tarkoituksena on olla ihan reilusti turisteina, käydä kurkkimassa kaikki must have -nähtävyydet ja haistella ison kaupungin tuoksua.


Olemme perillä kolme päivää, joten ihan kamalan suuria suunnitelmia meillä ei ole. Tai ainakaan minun mielestäni. Neiti on asiasta enemmän kuin innoissaan ja on keksinyt jo toinen toistaan huimempia ideoita reissun varalle. Puhelin on edelleen kovassa käytössä ja nyt ennen matkaa on myös äiti saanut osansa. Puhelimessani on useamman kerran päivässä jos jonkinlaista viestiä, kuten esim. tuo yllä oleva päivälaskuri ;) Isoveljellä on puolestaan ollut selvät suunnitelmat matkan varalle jo kauan, eikä niistä tarvitse enää edes keskustella. Äidille ei kyllä taida kovasti jäädä mitään shoppailuaikaa..

Jos matkasuunnitelmat ovat erilaiset sisaruksilla, on myös pakkaaminen. Neiti on miettinyt asuja jo pari viikkoa, isoveli ei ole asialle vielä uhrannut ajatustakaan. Eilen komensin molemmat katsomaan, mitä ottavat mukaansa, jotta ehdin tarvittaessa pyykkäämään mukaan tulevat vaatteet. Käskin pinota mukaan otettavat tavarat yläkerran aulaan.


Neiti askarteli jokaiselle oman lapun, jotteivat tavarat vaan mene sekaisin;) Ja Neidin pinossa on vaatteet vaihtuneet eilisen aikana jo moneen kertaa. Isoveljellä pinossa ei vielä toistaiseksi ole näkynyt muuta kuin kalsarit ja sukat. Kaapissa on kuulemma riittävästi vaatetta, että hän pakkaa sieltä pari paitaa mukaan, kun joku kaivaa ensin matkalaukun esille.


No, katsotaan onko huomenna matkaan lähdettäessä tavarat kassissa. Ja katsotaan, kuinka pärjätään kolmistaan.


Mukavaa alkanutta lyhyttä viikkoa kaikille!

Palailen jossain vaiheessa toivottavasti hyvien matkaterveisten kanssa. Ja paljon muutakin juttua olisi. Aika vaan puuttuu.




sunnuntai 16. maaliskuuta 2014

Värejä viikon varrelta

Kulunut viikko meni kaikin puolin aivan liian nopsaan. Suunnitelmissa oli vaikka mitä tännekin, mutta takatalvi ja sairastupa muuttivat kaiken. Ajatukset ovat olleet enemmänkin tuolla kasvien ihmeellisessä maailmassa. Välikausi-asiat ovat edelleen rempallaan, toisaalta yllättäen tullut talvi antaa vähän taas armonaikaa.


Rakastan kukkia ja varsinkin keväällä niitä löytyy meiltä aina. Ihanien tulppaanien kaveriksi ostin itselleni naistenpäivän kunniaksi ehdottomia lempikukkiani leinikkejä. Niitä on ollut mukava ihastella täällä kotisairaanhoidon lomassa.



Viime viikonloppuna bongasimme puutarhasta jo ensimmäiset valoon kurkottelevat narsissit ja liljat. Toivottavasti takatalvi ei ole niitä lopullisesti vienyt.


Myös ensimmäiset leskenlehdet ilahduttivat aurinkoisella värillään. Lumen alta ne sitkeäsi tänäänkin vielä kukkivat.


Koska viikko on mennyt lähes kokonaan kotona, olen sen, minkä sairaanhoidolta olen ehtinyt, päivitellyt taas huutista ja ihanan valon huumaamana harjoitellut ahkerasti ja aika epätoivoisesti kameran käyttöä. Leinikit olivat siihen oiva kohde, niissä kun riitti joka päivälle uutta kuvattavaa. Auetessaan kukka näyttää aina erilaiselta.








Tulevan viikon koitoksiin (Pikkuveljen 6vee synttärit) on pikkuhiljaa valmistauduttu, niistä varmasti lisää jossain vaiheessa.

Aurinkoista alkavaa viikkoa kaikille!

lauantai 8. maaliskuuta 2014

*Mainostauko*

Täällä on ihana kevätaurinko hemmotellut meitä ja ollaan vietetty naistenpäivä ulkoillen ja tulevan kesän puutarhahommia suunnitellen. Kovin kauaa ei niihinkään hommiin aikaa enää ole, sillä pihalta löytyi yllättäen paljon jo vihreää ja jopa vähän keltaistakin;)

Sillä aikaa kun me suunnitellaan tulevan kesän puutarhakuvioita, te voitte käydä kurkkimassa isoa kasaa Neidin vaatetta, jotka olen lisännyt  huutikseen;)

 
Osa sulkeutuu jo huomisen sunnuntain aikana.
Ja lisää on viikonlopun aikana tulossa vielä iso läjä. 
 
 
Tästä tai sivupalkin linkistä pääsee kurkkimaan,
jos kiinnostaa 128-146cm tyttöjen vaatteet.
 
 
 
AURINKOISTA VIIKONLOPPUA!

tiistai 4. maaliskuuta 2014

Kevätideoita etsimässä

Kevät näyttää nyt uhkaavasti saapuvan ja lasten välikausivaatetus on vielä täysin miettimättä. Olen keskittynyt nyt enemmän omaan vaatekaappiini. Kuten viime keväänäkin, olen taas päättänyt päivittää sitä vähän toimivammaksi.


Projekti on vuoden aikana edennyt vähän. Lista on ollut ahkerassa käytössä ja osoittautunut aika toimivaksi. Kevään listaa olen aloittanut jo vähän päivittämään.


Vaatemääräkin on vähentynyt aika reippaasti, vaikka uuttakin on tullut ostettua. Bongasin viime keväänä jostain blogista idean, jolla saa vähän kiertoa vaatekaappiin ja tulee käytettyä vähän useammin sellaisiakin vaatteita, joita ei muuten tulisi edes muistettua arjen kiireessä. Ja ennen kaikkea tulee laitettua vihdoinkin pois ne vaatteet, joita ei ole vuosiin käyttänyt, sellaiset juuri, joihin ei edes ensimmäisen raskauden jälkeen ole mahtunut..
Sellaisia löytyy nyt iso liuta huutiksesta;)


Inspiraatio on ollut kuitenkin vähän hukassa. Vaikka luen  aika paljon muotilehtiä ja seuraan muotiblogeja, tuntuu, että en oikein ole löytänyt sitä omaa tyyliäni ja juttujani millään. Enää ei tässä iässä voi ihan pintamuodin mukaan pukeutua.


Lattemamman inspiroimana ostin jokin aika sitten Paris Street Style ja Parisian Chic -kirjat inspiraationnälkään. 
 
Molemmat kirjat olivat hyviä ostoksia ja olenkin uppoutunut niiden ääreen useampana iltana. Tyyli on molemmissa juuri sitä, mitä etsin ja tavoittelen. Työvälineitä tyylin rakentamiseenkin on löytynyt paljon. Samoin sitä inspiraatiota.
 
 
Mies on parina iltana huvittuneena katsellut lukemisiani ja kaiveli kirjastomme perukoilta esille vähän enemmänkin aiheeseen liittyvää kirjallisuutta (jostain syystä MINUN kirjani ovat ajan saatossa jotenkin hävinneet jonnekin takanurkkaan piiloon..eivät ole kuulemma ehkä kovin  älykästä luettavaa..). Unohdetut aarteeni. Olen 90-luvulla ostanut aikoinaan mahtavan Chic Simple -sarjan kaikki kirjat.
 
 
Miten olinkaan voinut unohtaa ne?
 
 
Chic simple -kirjoissa on se kaikki tieto, mitä toimivan, tyylikkään ja ajattoman vaatekaapin rakentamiseen tarvitsee. Yllättävän paljon löytyi samoja asioita, mitä noissa uusissa kirjoissakin. Ja aika vähän se tyyli on parissakymmenessä vuodessa muuttunut. Kirjoja lukiessa huomaa hyvin kliseen tyylin pysyvyydestä. Suurin osa 90-luvun vinkeistä on edelleen ajankohtaisia ja jopa vaatekuvat ovat suurelta osin sellaisia, että niitä voisi luulla tänään otetuiksi. Tai sitten minä olen vaan jumahtanut 90-luvulle... 


Oli miten oli, ainakin 90-luvulla oltiin jo niin viisaita, että tajuttiin että laatu korvaa määrän.


 Onkos muilla oma vaatekaappi valmiina kesään?



sunnuntai 23. helmikuuta 2014

Kännyköitä ja keväisempää

Tänään on aurinko paistanut ja ilmassa on ollut selvästi jo kevään tuntua. Meillä ei ole enää tietoakaan lumesta, joten fiilis oli päivällä oikeasti jo tosi keväinen. Instan puolella ystäväni esitteli jo ekoja pihalla pilkottavia krookuksia, voisi oikeasti luulla, että ollaan jo keväässä!

Aurinkoisen päivän kunniaksi, kuten hän itse asian ilmaisi, Neiti valkkasi päälleen vähän keväisempää tosin tämä asu oli se kakkosvaihtoehto niiden shortsien ja topin, jotka äiti kielsi, jälkeen. H&M kevätmallistosta ostettuja väripilkkuja. Kivaa vaihtelua Neidin nykyään niin tummaan vaatekaappiin.




Olen taas vähitellen innostunut kuvaamaan, kun valoa riittää. Tartuin päivällä kameraan ja koitin vähän harjoitella säätöjä. Neonpinkit housut olivat herkullinen harjoituskohde ja niistä onkin aika liuta kuvia eri kulmista;) Yksikään ei tosin ollut kovin onnistunut, koska malli housujen sisällä ei oikein keskittynyt mallin rooliinsa, vaan räpläsi taukoamatta puhelintaan.


Kirjoittelin joskus viime syksynä lasten pelaamisesta ja ruutuajasta.
Loppusyksystä olikin vähän rauhallisempaa pelaamisen suhteen, mutta joulupukin kontista löytynyt uusi puhelin sai Neidin taas kiinnittymään ruudun ääreen aika tiiviisti.  Enää ei ongelmana ole niinkään pelaaminen, nyt on tullut tärkeäksi kavereiden kanssa yhteydenpito. On KIKit, Facetimet, WhatsUpit ja mitä niitä lieneekään, en ole enää pysynyt hetkeen kärryillä..
Yhteydenpito on jatkuvaa, taukoamatonta, puhelin piippaa ja tärisee ihan koko ajan ja pakkohan niihin viesteihin on vastata myös koko ajan.



Joulupukin tuoma puhelin sai helmikuun alussa vähän osumaa ja näyttö meni rikki. Puhelin lähetettiin korjattavaksi ja kuvittelinkin, että tuo viestittely hetkeksi unohtuu. Väärässä oli, sama homma jatkui, ohjelmat löytyvät myös tabletilta.. Vähitellen olen alkanut hermostua touhuun, mutta nyt onkin ongelmana, että miten tuota voisi järkevästi rajoittaa..? Yhteydenpito kavereihin on tärkeää ja sitä en periaatteessa halua rajoittaa, mutta nyt pitäisi saada se yhteydenpito kanavoitua muualle, kuin tuonne luuriin.

 
ONKOS MUILLA SAMOJA ONGELMIA?  TAI IDEOITA?




Neiti osti itse uudet kuoret IPhoneensa, kun puhelin palautui lasinvaihdosta perjantaina. Vähän oli äidillä sulattelemista tuossa kuosissa..




torstai 20. helmikuuta 2014

Talvihorroksessa


Tammikuu meni jo ja helmikuukin alkaa olla jo voiton puolella. Vaikka täällä etelässä ei ulkona ole järin talviselta juurikaan näyttänyt, minusta on tuntunut pitkään, että täällä eletään jonkinlaista talvihorrosta. 


Olen tainnut keskittyä töiden ja kotijuttujen lisäksi enemmän tuonne Instan puolelle (meidän jutut löytyy nimimerkin r_iikka_ takaa) ja tämä blogimaailmakin on jäänyt ihan hunningolle. Ehkä tämä horros tästä pikkuhiljaa alkaa taipua voiton puolelle.


Lasten vaateasiatkin ovat ihan hunningolla - monestakin syystä. Pikkuveljellä on milloin mikäkin vaihe (milloin Peppi, milloin Turtles ja milloin mikäkin) päällä, ja se päällä oleva vaihe vaikuttaa siihen, mitä huolitaan päälle:) Neidille ei taas nykyään kelpaa juuri mikään, ellei se ole ostettu Seppälästä..Huoh!


Kaikki lapsista ovat talven aikana kasvaneet taas roimasti ja nyt hiihtolomalla sain vihdoin aikaiseksi käydä vaatekaapit läpi ja inventoida pienet pois. Nyt pitäisi saada vielä aikaiseksi naputella ne huutikseen.

 
Sopivien vaatteiden hankinnasta ei ole vielä mitään hajua, ensimmäistä kertaa todella moneen vuoteen minulla ei ole hajuakaan, millaisia kevätmallistoja on saatavilla ja mitä "the-juttuja" pitäisi ostaa. Itseasiassa olisin todella kiitollinen, jos löytäisin jostain personal shopperin, joka hankkisi meille tarvittavat vermeet :)
 
Esim. tuota PO.Pin farkkukuosista välikausitakkia saa tarjota meille koossa 122-128cm.
 
 
Kyllä tämä tästä varmaankin vielä iloksi muuttuu ja kesämallistotkin alkaa innostaa. Ainakin valoa on päivä päivältä jo enemmän.
 
Onko muilla kevätkamppeet jo hankittuna?
Vinkkejä kivoista jutuista otetaan vastaan ;)