maanantai 7. marraskuuta 2011

Housuhuolia

Neidille täksi talveksi siunaantunut takkeja riittävästi,
mutta ahkerien etsintöjen jälkeenkään
emme ole onnistunut löytämään sopivia housuja.

Takkien värit ovat musta ja valkoinen
ja sitten vielä ne vaaleanpunaiset,
periaatteessa aika helppoja,
mutta ei sittenkään.

Mustia housuja ei haluttu,
mustan takin kanssa liian synkkää.

Vaaleanpunaisia mietittiin myös,
mutta tultiin siihen tulokseen, että ei sittenkään.
Varsinkin kun sitä vaaleanpunaista löytyy nyt jo asusteista aika paljon.

Sopivia ruskeita en ole onnistunut löytämään,
tummanruskea ei passaa,
hakusessa olisi beige/vaaleanruskea/taupe/harmaanruskea. 
(olisko jollain vinkkjä.?)

Harmaitakin tuntuu olevan aika vähän tarjolla.
Törmättiin näihin, Mini A Turen OMBRE BLUE -värisiin.

Ruudulla näyttävät aika kivan harmailta,
mutta minkälaiset mahtavat olla livenä.
Nimi viittaisi vahvasti siniseen.
Ja sinistä ei haluta, harmaa taas kelpaisi



Onko jollain tietoa, millainen OMBRE BLUE on livenä?
Sininen? vai harmaa?


keskiviikko 2. marraskuuta 2011

Pipoherkku

Olen tänä vuonna ekaa kertaa oikein koittanut panostaaa
ja miettiä asusteita ulkovaateisiin.
Aiempina vuosina olen ostellut
sitä sun tätä
sieltä sun täältä
ilman mitään suurempia suunnitelmia
ja lopputulos onkin ollut aika kaikenkirjava..

Tänä vuonna ole siis panostanut niihin ja mukavat setit ollaan saatu kaikille.
Neidin asusteista on yksi ehdottomasti ylitse muiden.

MammaMian tekemä superihana pipo.


Tuhannet kiitokset sinne tekjälle,
tämä on NIIIIIN ihana!


sunnuntai 30. lokakuuta 2011

Tyttöjen ilta

Meillä on käyty pitkän aikaa vähintään kerran viikossa
seuraavanlaista keskustelua:
- Äiti, voitaisko me pitää jotkut juhlat, vaikka pyjamabileet.
- Joo, pidetään vaan, siten kun on sun synttärit
-Ei kun ihan muuten vaan juhlat, ei aina tartte olla synttärit, että voi pitää juhlat.
-Joo, katsotaan joku kerta sitten. Sitten kun ei ole ihan niin paljon ohjelmaa.
-No koska se joku kerta sitten on??
- No katsotaan, joku kerta. Ei nyt.

Joka kerta tunnen piston sydämessäni.
Pitäsi jaksa järjestää kaikkea kivaa.
Mutta kun ei vaan jaksa,
eikä tunnu olevan koskaan aikaa.

Pari viikkoa sitten heikkona hetkenäni olin kuulemma luvannut,
että Halloweenina saa pitää juhlat itse en moista lupausta kyllä muista ollenkaan..

No, Neiti teki itse kutsut ja sitten kysyi, että koskas ne juhlat sitten pidetään.

Eilen sitten pidettiin.
Tyttöjen karmiva HALLOWEEN-ilta.
Pojat pikkuveljeä lukuunottamatta  olivat sopivasti pelireissulla.

Laitettiin yhdessä pöytä karmivaksi


Ja päästettiin pienten, mutta kikattavien noitien joukko sisään


Ohjelmasta vastasi itse pääpiru


Pieni velho hieman terrorisoi noitia välillä,
mutta mukavasti hänkin mahtui joukkoon
ja karmivaan ohjelmaan


Kaikilla oli karmaisevan kivaa
ja vaivannäkö illan järjestämiseen oli yllättävän pieni.
Ja lasten ilo suuri.

Pitäisi useamminkin jaksaa vaan järjestää kaikkea kivaa..
Tytöt sopivat jo illan päätteeksi,
 että seuraavaksi vietetään Itsenäisyyspäiväjuhlia,
ellei sitten sitä ennen keksitä jotain muuta kivaa.

Ja taisin vahingossa vähän luvatakin jo..

keskiviikko 26. lokakuuta 2011

Koululaisen asuja

Minulla on pitkään jo ollut tarkoitus kuvata Neidin päivän asuja in action,
niitä settejä kun on muuten esitelty täällä jo varmaan ihan tarpeeksi.

Mallin kanssa yhteistyö ei ole kuitenkaan aina ollut kovin sujuvaa syystä tai toisesta.
Ja aika usein innokas kuvausassistentti on ottanut pääroolin ja homma mennyt mönkään:)
Ja kovin usein kuvaussessiota ei ole saatu aikaiseksi kiireen vuoksi
tai sitten vaatteet ovat päivän jälkeen olleet ei-niin-esittelykunnossa..

Tämä potaus on ollut luonnoksissa aika kauan
ja olen kerännyt edes vähän siedettäviä kuvia useamman vikon ajalta
ja niitä kertyikin ihan mukava määrä.

Tänään oli tarkoitus tehdä postaus loppuun ja
lisätä loput kuvat.
No, tietokone ei auennut ja nyt se on rikki:(
Kaikki viimeaikaiset kuvat siirtämättä tietysti ulkoiselle kovalevylle.
Toivottavasti joku ekspertti saa edes jotain pelastettua.

Pari kuvaa olin saanut ladattua tänne,
aloitetaan nyt siten niillä
ja jatketaan sarjaa siten joskus.
Toivottavasti mahdollisimman pian.

Tässä siis joitain koululaisen päivän asukuvia


Musta-harmaassa asussa käytiin tutkimuskäynnillä sairaalassa,
eli näillä ei oltu koulussa
huom. poseerausasento, mallia otettu Movie Star Planetista, joka nyt kovin pop:)

Vaaleanpunainen asu koulussa päivänä, jolloin liikuntaa.
Silloin en anna farkuissa tai hameessa mennä.
Liikuntatuntisin ovat usein näin syksyisin vielä ulkona, jos vaan sää sallii.

Toivottavasti saan mallin pian uudelleen jonkinlaiseen yhteistyöhön:)

sunnuntai 23. lokakuuta 2011

Ekat ikiomat

..kaverisynttärit
Siis Pikkuveljellä 3vee.

Pikkuveli sai pari viikkoa sitten kutsun päiväkotikaveriltaan.

Voi sitä pienen onnea!

Mä pääsen X:n synttäreille, ihan itte.
Ihan yksin.
Eikä muut pääse.

Aika kauan
on Pikkuveli kateellisena sivusta seurannut isompien sisarusten lähtöjä
ja AINA halunnut mukaan.

Aika monta kertaa on
kaupassa tullut harmi, kun hän ei ole saanutkaan ostaa lahjaa.

Aika monta kertaa on itketty,
kun isommat sisarukset ovat tuleet kotiin juhlista pikku pussukoidensa kanssa.

Huomasi kyllä, että nämä kerrat olivat jääneet mieleen,
sen verran antaumuksella Pikkuveli antoi sisaruksille takaisin :)

MUN synttärikutsu
joka viikon aikana luettiin ainakin tuhat kertaa, lopussa hän - ja kaikki muutkin- osasi sen jo ulkoa:)
MUN synttärit
sinne ei saa kukaan muu tulla, paitsi tietysti äiti
MUN lahja
tosin lahjan kanssa tuli välillä vähän epäselvyyttä kenelle se oikein onkaan..
MUN kortti
okei, sisko sai sen tehdä..
MUN paketointi
siinäkin sai Sisko vähän auttaa, vaikka ne Siskon laittamat nauhat piti repiä pois
MUN kaveri
kaikkien muiden kaverit on ihan tyhmiä



Luulin, ettei se rumba ihan vielä ala:)
Postasin joskus kauan sitten noista kaverisynttäreistä,
tai pikemminkin kaverilahjoista.

Toivoin jo hetken, että kaverisynttäririntamalla olisi vähän aikaa rauhallisempaa.
Isoveljellä kaverisynttäreitä alkaa olla nykyään yhä harvemmin,
Neidillä jatkuu entinen meno, aina roikkuu jääkaapin ovessa ainakin yksi kutsu.
Ja nyt sitten alkoi Pikkuveljenkin kaverisynttäriura:)

Ja samalla alkoi myös sitten pohdinta,
pitäisikö keväällä järjestää hänellekin omat kaverisynttärit..
Ainakin sellaiset jo tilattiin:)

Milloin muilla on pidetty ekat kaversynttärit?

Ihanaa alkavaa viikkoa!

perjantai 21. lokakuuta 2011

Heikko luonne

Meillä on oikeasti ihan liikaa sisävaatetta kaikilla kolmella
ja olenkin päättänyt, että pidän syksyllä pienimuotoisen lakon sisävaatteiden ostossa.
Lupasin, että jos ostan, ostan vain ihan oikeaan tarpeeseen
Olen voinut keskittyä rauhassa ulkovaateosastoon ja ekaa kertaa elämässäni niihin asusteisiin:)

H&M on aian ollut minulle vähän heikko kohta,
meidän omasta lähi-H&M -myymälästä en juurikaan onnistu meidän kokoja löytämään, mutta nettikaupasta löytyy aina jotain kivaa.
Ja aina tasaisin väliajoin jotain uutta.
Huono yhdistelmä ainakin minulle,
monesti on tilaus ollut vielä odottamassa postitusta,
kun on tullut kivoja uutuusjuttuja
ja ne onkin sitten ollut "helppo" klikata sinne koriin..

Päätin siis aloittaa sen lakkoilun siitä H&M:stä.
En ole avannut niitä vaarallisia sähköposteja koko syksynä.
Hyvä minä!

Olisi kyllä pitänyt jättää muiden blogitkin lukematta..
All for Children -mallisto on vilahdellut monessa blogissa ja ihanaltahan se näytti.
Materiaalitkin kuulostivat ihanilta, villaa ja kashmiria..

Olihan minun sitten ihan pakko vähän kurkata


Ja tietysti sitten olikin ihan pakko vähän tilata..
Pikkuveljelle ihan oikeaan tarpeeseen kashmirsekoiteneule ja neuletakki
sekä samettinen pikkutakki, joka tulee joskus ja jouluna (toivottavasti siis jouluksi..)
molemmat kuvan sammarit vanhoja. 

Neidillekin tuli, vaikka minkäänlaista tarvetta ei ollut,
heikko luonne ei vaan pystynyt vastustamaan,
varsinkin kun Neiti niin kauniisti pyysi:)

 

Paita vanha, omasta kaapista


En tiedä oliko hyvä vai huono,
mutta aika läjä jouduttiin palauttamaan,
tyttöjen isoin koko 128cm ei enää monestakaan vaatteesta Neidille mennyt.

Se isojen tyttöjen (teinien) puoli ei H&M:llä, kuten muissakaan ketjuissa houkuttele valikoimillaan minua kovasti (Neidistä ne kyllä ovat kovinkin kiinnostavia..).

En ole valikoimia tarkaan tutkinut, ehkä sekin pitää nyt ottaa pikkuhiljaa työn alle.

Ihanaa viikonloppua kaikille!

keskiviikko 19. lokakuuta 2011

Lempiparashousut

Joistain jutuista tulee vaan suosikkeja.
Niin lapsille kuin aikuisille.
Ainakin meidän perheessä.

En ole koskaan ollut mikään suuri Me&I -fani,
mutta vähintäänkin velvollisuudentunnosta olen aina kutsuilta jotain ostanut.
Ja koska meillä pitää aina tasapuolisuuden nimissä ostaa kaikille,
on niitä aika pino meillekin kertynyt.
Ehdottomaksi suosikiksi ovat nousseet froteiset/velouriset housut
Sopivan kapoiset Neidille
ja pikkuveli tykkää niistä muuten vaan vaikka ekat tulivatkin vahingossa, minusta malli oli aluksi aika tyttömäinen...


Pikkuveljelle on kehittynyt näihin dimberlandin housuihin
(nämä siis ovat ehdottomasti dimberlandin, turha väittää muuta..)
suoranainen pakkomielle.
Keväällä edellinen koko jäi pieneksi,
siitä huolimatta niitä on ahkerasti kiskottu jalkaan harva se päivä.
Ja äiti on on epätoivoisesti yrittänyt niitä kätkeä.

En päässyt kutsuille alkukaudesta ja vasta nyt saatiin täydennystä housuvarastoihin.
Maanantai-aamuna, kun uudet housut laitettiin jalkaan,
herra oli suunnattoman iloinen uusista dimberlandeistaan: 

Äiti sä oot ihana,
oot ostanut mulle uudet dimberlandit.
Nää on ihan mun lempiparashousut.


Aikamoinen kokoero on housuilla, vaikka kokomerkintä on sama!

-Anni- postasi juuri siitä, kuinka helposti sitä tulee ostettua kaikkea kivaa lähinnä siihen parempaan menoon, mutta monesti nämä arjen perusvaatteet, joita kuitenkin eniten pidetään, tuntuvat kalliilta ja niiden ostoa venyttää aina.

Minäkin täällä nyt kuumeisesti mietin, miksen samantien ottanut niitä mustiakin, näillä Pikkuveli taitaa koko talven tarhapäivät mennä:)

Ja Neidille en raaskinut ottaa omia, kun ei ollut paikalla valitsemassa, vaikka edellinen koko olikin pieni. Maanantaina aamulla iski kateus, hänkin haluaa omat, ovat kuulemma niin kivat.  

Mahtaisikohan joku tuttu vielä pitää kutsut..
itse en moiseen hommaan jaksa ryhtyä