Farkut, caprit vai mitkä ihmeet?

Välillä sitä jaksaa ihmetellä näiden vaatteiden

mitoituksia ja kokomerkintöjä.

Neidillä oli loppukesästä H&M:n farkkucaprit kadoksissa

ja luulinkin niiden jääneen jonnekin kaverin luo.

Viime viikolla caprit kuitenkin ilmestyivät kummasti pyykkinarulle.

Ja sitten ne taas hävisivät.

Inventoin viikonloppuna Pikkuveljen vaatteita

ja mittailin sopivia farkkuja.

H&M:n loistavanmallisia farkkuja piti olla kahdet,

mutta hyllyssä olikin kolmet.

Yhdet olivat vähän eri väriset.

Katsoin niitä tarkemmin

ja totesin niiden olevankin Neidin kadonneet farkkucaprit!

Mallailin niitä ja Pikkuveljen farkkuja vähän joka puolelta.

Noissa pikkukuvissa on molemmat päällekkäin..

Kaivoin vielä varmuudeksi Neidin samanlaiset caprit muissa väreissä esille.

Ei ollut mennyt tämän tutkimuksen perusteella kumpaankaan vääriä lappuja,

Neidin 128cm farkkucaprit ovat melkein millilleen samankokoiset,

kuin Pikkuveljen 98cm farkut!

Ja taitaa olla Pikkuveli kulkenut tyytyväisenä

Neidin farkkucapreissa viimeiset viikot..

Arvatkaapa kummat on kummat:)

Eikä nuo lapset kyllä todellakaan
samaa kokoa näytä olevan..

Poikien harmaat

Neidille harmaa väri on uusi juttu vaatekaapissa, 

ja hänen harmaitaan esittelinkin jo ihan kyllästymiseen asti.

 Tasapuolisuuden nimissä siis vähän poikienkin harmaita:)

Poikien kaapissa harmaata on meillä ollut aina.

Sitä tuntuu olevan aina pojille tarjolla.

Meillä harmaisiin siirrytään yleensä näin syksyn tullen,

kesällä harmaata ei niin paljon näy.

Suurin osa seteistä täällä jo nähtyjä,

tuntuvat nyt taas kuitenkin kivan syksyisiltä.

Arkeen, juhlaan ja siihen väliin.

 

Harmaa on kiva,

se on helppo yhdistää mihin vaan

Ei niin haittaa,

vaikka äiti ei olisi aamulla katsomassa perään, mitä puetaan päälle..

Neuleosasto oli kutistunut molemmilla kummasti kesän aikana,

H&M:ltä odotetaan täydennystä.

Aurink☼ista alkanutta viikk☼a,

toivotaan,

että harmaus pysyy vaan vaatteiisa:)

Ice fairy

Meillä Neiti jatkaa edelleen aktiivisesti luisteluharrastustaan.

Harjoituksia on tällä kaudella tullut vähän lisää,

nyt hallilla käydään neljä kertaa viikossa,

jäällä 4 tuntia

ja lisäksi on 2 tuntia oheisharjoituksia eli "kuiviksia".

Kausi alkoi jo elokuun alussa ja vaikka harrastusinto on kova,

välillä alkaa huomata,

että Neiti ei aina niin tulenpalavalla riemulla harjoituksiin mene.

Kovasti odotellaan jo kilpailuja :)

Sellaiset harkat, joissa harjoitellaan kilpaohjelmaa,

ovat kivoja, mutta varsinkin oheisharjoitukset maistuvat välillä puulta.
8-vuotiaan on välillä vaikeaa ymmärtää, miksi vaan koko ajan pitää harjoitella,
jos jo kuitenkin vähän osaa ja kilpaileminen oli niin paljon hauskempaa..

Tällä viikolla saatiin uutta puhtia harkoihin menoon,

kun saatiin tietää, että ekat kisat ovat reilun kuukauden päästä ja

kun postissa saapui kauan ja hartaasti odotettu uusi kilpapuku.

Nyt jaksaa taas kotonakin harjoitella piruetteja piruettilusikalla,

kun saa helmat heilumaan.

Tällä kertaa ei ollut edes vaikeaa pyytää mallin hommiin:)

Pienistä asioista se motivaatio syttyy:)

Puvun metsästyksestä saisi ihan oman postauksensa, sen verran haasteellista se oli.
Pukujen hintahaitari on aikamoinen,
tilausajat osin ihan utopistisia
ja ne tutut Neidin valintakriteerit eivät mitenkään helpottaneet hommaa:)
Neidin kohtuuhintainen Ice Fairy -puku löytyi lopulta täältä.

Vähän vaaleanpunaista vielä

Meillä vähän vahingossa karkasi käsistä siistimpien talvitakkien määrä,

vaikka tarkoitus oli pärjätä aika minimillä..

Meillä kun nykyään kuljetaan niin usein kodin ja jäähallin väliä, ettei siistimpien takkien tarve ole ihan jokapäiväistä..

Edellisen postauksen toppatakin etsinnän yhteydessä löydettiin myös kiva villakangastakki, joka kelpasi molemmille.

Takki on todella kaunis päällä, näyttää näin tasolla vähän mitäänsanomattomalta.

Koitin ottaa mallikuvia Neidin päällä,

mutta yhteistyö ei oikein sujunut, joten nyt pitää näihin kuviin tyytyä:(

Äiti ottaa kaiken nyt tästä vaaleanpunaisesta kaudesta irti..

-Anni- kommetoi tuossa edellisessä postauksessa,

että toivottavasti vaaleanpunainen pysyy nyt hetken lempivärinä,

kolme vaalenapunaista talvitakkia ostettuani nyt todella sitä toivon..

Ensivuonna meillä ei ehkä enää vaaleanpunaista nähdä.

Tähän talveen ei myöskään ole luvassa enää enempää takkeja:)

seuraavaksi jotain ihan muuta

Siistimpää toppaa

Totesimme Neidin kanssa jo aiemmin,

että siistimpää toppaa pitää täksi talveksi hankkia.

Kahta emme kuitenkaan olisi välttämättä tarvinneet,

eli jos olisimme tilausvaiheessa tienneet,

että saamme myös aiemmin vilahtaneen Gufon takin,

olisi tämä voinut jäädä hyvin hankkimatta..

No, nyt on ainakin mistä valita, mikäli se vaaleanpunainen menee koko kauden..

Hakuprosessi oli aikamoinen,

kriteerit olivat ..noh, aikamoiset.. ihan kummallakin :)

Yksi oli alusta asti selvää.

Vaaleanpunaista ja mielellään karvahuppu.

Yksi kriteerit vastaava löytyi ja siihen on molemmat tyytyväisiä.

Kenkäasiatkin saatiin kaupunkiulkoilun osalta kuntoon.

Neiti ja Äiti tykkää,

Isillä on kuulemma totuttelemista..

Meillä alkaa olla siis toppa-asiat kunnossa,

asusteita ja niitä housuja lukuunottamatta.

Talvi voi siis tulla

ja taitaa se pikkuhiljaa tullakin,

tänä aamuna oli meillä mittarissa -2 astetta!

Ihanaa alkavaa viikkoa!

Kerrankin järkevänä

Olen oikein ylpeä itsestäni!

Kerrankin pääsin

Hulluilta päiviltä

ulos ilman mitään heräteostoksia.

Itseasiassa ekaa kertaa meinasin päästä Hullareilta ulos ihan tyhjin käsin.

Ne, mitä menin hakemaan, olivat loppu tai jotain ihan muuta, mitä kuvittelin.

En sitten kuitenkaan päässyt,

löytyi Ticketin tummanharmaat toppahousut tulivat Neidille valkoisen takin kaveriksi.

Ja löytyi neuletakki itselle.

Tämä ei kyllä ollut Hullaritavaraa.

Olinko aamulla vaan liian väsynyt,

vai oliko tänä vuonna tarjonta jotenkin suppeaa ja ankeaa?

Tekikö joku hyviä löytöjä?

Karkkipäivän takki

Meidän Neidin talvivaatehankinnat meni tänä vuonna aika vaikeiksi.

Ensin ei löydetty mitään ja lopulta tuli vähän liikaakin..

Minulla on teoria, jos olisimme saaneet heti sen VdT:n vaaleanpunaisena, ei näitä kaikkia muita olisi ollenkaan tullut..

Pääsimme Neidin kanssa kuitenkin niissä kaupunkitakeissa

hyvään yksimielisyyteen ja teimme tilauksen

niistä takeista tulee vielä oma postauksensa, kunhan nyt ensin kotiutuvat..)

Kävin kuitenkin pitkästä aikaa kurkkaamassa eBayssä

(sairaslomapäivät käyvät usein kalliiksi muillekin kuin työnantajalle..)

ja siellä komeili ihana uusi vaaleanpunainen vaahtokarkkitakki

sopivasti meidän koossa.

Pistin siihen huudon vetämään

ja ajattelin koittaa olla linjoilla vielä sitten kun kohteen sulkeutumisaika on,

 jos vaikka joku tekee korkeamman tarjouksen.

No, enpä ollut linjoilla,

mutta eipä kukaan muukaan tehnyt tarjousta.

Saatiin ihana untuvatakki ihan uskomattoman edullisella hinnalla 40e.

Vähän riskillä menin ostamaan takin,

kun en sitä Neidille ensin vilauttanut,

mutta kun takki saapui, oli vastaanotto loistava.

Kuulemma juuri sopiva karkkipäivän takiksi:)

Vaahtokarkkiahan tuo kyllä muistuttaa :)