tiistai 13. joulukuuta 2011

Pehmeitä paketteja

Olen tänä(kin) vuonna auttamattoman myöhässä joululahjaostosten kanssa,
 eikä kalenteri näytä kovinkaan lupaavalta millekään
rauhallisille shoppailupäiville ennen joulua. 
Mietin juuri, että mihin onkaan kadonnut se minä, joka on ostanut ja paketoinuit kaikkien lahjat jo marraskuussa..
Ehkä se minä katosi jonnekin jäähallin, kodin ja työpaikan väliin moottoritielle..

Onneksi lahjalista on mietitty jo aika tarkkaan,
kummilapsilta ja sukulaislapsilta (tai ainakin äideiltä) kysyn aina toiveet,
jottei mene turhaan metsään.

Aika monelta on tullut toiveita pehmeistä paketeista,
taitavat tietää, että tykkään ostella pehmeitä juttuja:)

Onneksi on tämän kaaoksen keskelle pelastavat enkelit.
Nettikaupat.
Ei tarvitse juosta kaupasta toiseen kiireessä
tai hikoilla kauppojen kumuudessa parin muunkin myöhäisheränneen kanssa.

Viime vuodesta  viisastuneena
klikkasin itseni suoraan

Suurin osa pehmeiden pakettien ongelmista ratkesi yhdellä istumalla
illalla yhdentoista hujakoilla:)

Ja paketti kotiutui supernopsaan.
Kiitos vaan sinne jälleen loistavasta palvelusta!

Kummitytölle mekko


Kummipojalle ja veljelle pitkähihaiset paidat


Sukulaispojalle trikoopaita ja kummipojalle rugby.



Ja bonuksena yli 60e tilaukseen saa kaupanpäälle
mahtavia Hilfigerin sukkia.

Tällä kertaa näitä ei sujauteta paketteihin,
vaan menevät oman väen sukkalaatikoihin.
Näistä Hilfigerin sukista on tullut meillä ehdottomia suosikkeja.



Yhden kummipojan toivelistalla ollutta kylpytakkia ei Viivi & Viktorista löytynyt,
ajattelin käydä katsastamassa PO.Pin kylpytakkia.
Onko jollain kokemusta siitä?


Kuva lainattu täältä

Sitten on pehmeät paketit kunnossa,
kovien pakettien hankinta on kyllä aika pahasti vaiheessa.

Yritän saada nekin hoitumaan illalla kotoa käsin.
Katsotaan onnistuuko..

Millaisessa mallissa muiden lahja-asiat ovat?
Olenko ainut mattimyöhäinen?

sunnuntai 11. joulukuuta 2011

Harjoittelu tekee mestarin

Kun jaksaa oikean ahkerasti harjoitella
toistaa samat jutut tuhat kertaa
ja kaatua ainakin saman verran


 On hienoa kun pääsee näyttämään taitonsa
ja
vielä onnistuu suorituksessa.




Neidillä on ollut pitkän syksyn lopuksi parit luistelukisat
 ja hienosti on harjoittelu tuottanut tulosta.
 Ihan mitaleita ei sentään ole tullut,
 yksi erityismaininta kylläkin.

Hienointa on minusta se,
kuinka rohkeasti tytöt menevät isossakin hallissa yksin jäälle ja
rohkeasti esiintyvät yleisölle.
Ja se, kuinka seurakaverit tukevat ja kannustavat toisiaan.


Äitikin on taas joutunut väkertämään nutturan poikineen.
Joskus nutturoiden teon vaikeudesta postasinkin..
Pikkuhiljaa ne alkavat jo pysyä koko kisareissun kasassa
ja vähän ne alkavat jo ihan oikeaa nutturaa muistuttamaan.


Tässä syksyn eka



Ja tässä tämän viikonlopun nuttura.
Kisareissun jälkeen.

Kyllä harjoittelemalla paranee:)

Mukavaa alkavaa viikoa kaikille!

perjantai 9. joulukuuta 2011

Joulumieltä

-Anni- haastoi minut osallistumaan Joulupatakeräykseen.


Tottakai otin haasteen vastaan

 ja haastan kaikki muutkin osallistumaan.

Nina oli ystävällisesti avannu bloggareille
ja tietysti blogien lukijoille
oman potin,

jota voi käydä lihottamassa täällä

Laitetaan joulumieltä eteenpäin yhdessä!


keskiviikko 7. joulukuuta 2011

Huolet haihtui vaaleanpunaisella

Postasin viime kuussa Neidin tai siis Äidin housuhuolista.
Hakusessa oli toppahousut Neidille. 

Piti löytää taupet tai harmaat.
Löydettiinkin. Taupet. Ja harmaat.
Mutta sitten ne eivät kelvanneetkaan Neidille.
Piti saada vaaleanpunaiset. Ja siis vaaaleanpunaiset. Ei pinkit.
Koska naisella on oikeas vaihtaa mielipidettä. Äiti on sanonut niin.

Juu, ei sano enää.
Taitaa kyllä olla peli jo menetetty..

Vähän oltiin myöhässä liikkeellä. Ei meinannut löytyä millään sopivia.
Onneksi kuitenkin löytyi.
Kauniin vaaleanpunaiset.
Kaikinpuolin passelit.
Wheatit.



Ja mikä parasta,
saatiin erittäin ystävällistä palvelua, kun pähkäiltiin kokoja.
Iso kiitos PikkuMineaan.

Meillä ei aiemmin Wheatin ulkovaatetta ole ollutkaan.
Tuntuivat ainakin käteen hyviltä. Katsotaan, kuinka kestää meidän rymyneidillä:)
Hauskana yksityiskohtana oli housujen mukana tulleet heijastimet ja heijastinpaikat.
Neiti ihastui näihin heti!


Toivottavasti housuja ei kuitenkaan ihan näiden vuoksi rikota heti:)

tiistai 6. joulukuuta 2011

Vihdoinkin

Eilen klo 22:50

Äiti, täällä sataa lunta.
Voidaanko mennä tekemään lumipallot.
Ette enää tähän aikaan.
Teidän pitäisi olla jo nukkumassa!


Kahden sekunnin kuluttua ovi kävi
 ja lumipallot lensivät.
Ja koko kylä raikui iloisita äänistä.
Anteeksi melua naapurit:)

SINIVALKOISTA ITSENÄISYYSPÄIVÄÄ!!

maanantai 5. joulukuuta 2011

Viritelmiä

Minua on tässä jo hetken vähän hymyilyttänyt tuo sivupalkin profiiliteksti
"..pitää sisustamisesta.."
Joo, tykkään kyllä sisustamisesta,
mutta rehellisyyden nimissä siihen minulla ei ole viime aikoina ollut kyllä
yhtään aikaa eikä juuri intoakaan.

Nämäkin paperitähdet ovat odottaneet ripustamista pakkauksessa jokusen aikaa
siis jokusen vuoden..


Ne ovat odottaneet yläkerran aulan listoituksen valmistumista.
Listoista postasinkin joskus täällä, edelleen se projekti on vähän vaiheessa.
Pikkuhiljaa..Silmä tottuu kummasti:)
Aulan listoitus saatiin kuntoon kesällä
ja nyt saatiin tähdet vihdoin täksi jouluksi paikalleen.


Tähtien myötä törmättiin vähän isompaan ongelmaan.
Meillä ei näytä olevan yhdenkään ikkunan lähistöllä
sähköpiirustuksiin piirrettyjä pistorasioita.
Ihan kiva.
No, tämä ei oikeastaan yllätä,
sähkömiehestä voisi kirjoittaa ihan oman blogin, sen verran mielenkiintoista puuhaa homma oli..
Jälkikäteen niitä on aika haasteellista laittaa
ja kaikenlaisia jatkojohtohärveleitä inhoan.

Tungettiin tähtien sisälle sitten sellaiset patterikäyttöiset LED-valot.

 

Sovitaan, ettei kukaan huomaa, kuinka likainen tuo parvekkeen ikkuna on..

Neiti halusi omaan huoneeseensa taas viimevuotiset enkelivalot.
Niissä on onneksi pitkä johto
ja hänen huoneessaan on sentään ikkunaseinällä ikkunan alapuolella pistorasia.


Pikkuveli haluaa nykyään tehdä kaikki samat jutut, kuin isommatkin ja
hänellekin piti saada omat valot.
Kaivettiin vanhat tähtivalot varastosta ja viritettiin sänky joulukuntoon
Äiti kun oli niin tylsä, ettei halunnut niitä laittaa ikkunaan,
Pikkuveli kun nukkuu vielä vanhempien makuuhuoneessa.


Nämä osoittautuivat aika hyväksi yövaloksi,
voipi olla, etteivät ne vähään aikaan mihinkään tuosta lähdekään:)
Katsotaan, sitten koska seuraava sisustuskärpänen tai ainakin sen tapainen iskee..



HYVÄÄ ITSENÄISYYSPÄIVÄÄ KAIKILLE !

lauantai 3. joulukuuta 2011

Juhlaputkeen

Meillä on aina tässä loppuvuodesta runsaasti juhlia, eikä tämä vuosi tee poikkeusta.
Nytkin itsenäisyyspäiväviikonloppuna  on
neljät juhlat peräkkäisinä päivinä,
joten jotain siistimpää pitää koko porukalle löytyä vähän useampikin setti. 

Neidin kaapista löytyy valikoimaa helposti vähän useampaankin juhlaan.
Itse ainakin myönnän,että helpommin niitä tulee ostettua,
kun ovat NIIN ihania:) 

Pojille taas tulee ostettua helpommin kivaa arkivaatetta,
 muttei niinkään sitä parempaa.
Arkivaatteissa poikia ei voi eikä tarvitsekaan pukea samaan henkeen,
ikäeroa on niin paljon,
mutta juhlaan on minusta ja myös pojista hauskaa nähdä vähän vaivaa
ja miettiä asut samanlaisiksi tai ainakin samanhenkisiksi.  

Jonkin aikaa sitten tehtiin Viivi&Viktorille tilaus
ja valittiin pojille kivat harmaasävyiset rugbyt
sillä ajatuksella, että niillä mennään siistimpiin menoihin.

Tänä viikonloppuna ne pääsevät käyttöön.
Toivottavasti parinakin päivänä.


Vaaleista neuleista postasinkin jo aiemmin
ja onnistuin löytämään Pikkuveljelle myös oman.


Talvella meillä pojilla on paremmassa menossa usein sammarit.
Nyt oli molemmilla pojilla monista sammareista lahkeet lyhentyneet kesän aikana.
Onneksi molemmille löytyi kaapista edes yhdet sopivat.
 Ja Zarasta löytyi lisää,
molemmille samanlaiset rusehtavanharmaat rennommat samettihousut.

Ja kaapista raidallliset paitikset neuleiden alle.


Isoveli tykkää villapaidoista ja siistimmät viimevuotiset olivat kaikki pieniä.
Otettiin molemmille samanlaiset.  
Saapa nähdä, tuleeko Pikkuveljen neuleelle paljon käyttöä,
materiaali oli yllättäen aika paksua ja poika oikea kuumakalle:)


Pikkutakkeja tai pukuja ei meidän pojilla Isiä tietysti lukuunottamatta ole koskaan nähty,
ei edes kaikkein hienoimmissa menoissa.
Viime vuonna katselin samettisia pikkutakkeja Gantilla, mutten ostanut.
Nyt H&M:n All for children -mallistossa oli samanhenkinen.
Se tilattiin Pikkuveljelle ja ajettelin, että koitetaan etsiä Isoveljelle samanhenkinen. 
Löysinkin, mutta en saanut Isoveljeä innostumaan,
joten en siis uskaltanut tilata.
Ostettiin H&M:ltä neuletakki pappatakki kuulemma:) 
Menettelee Pikkuveljen pikkutakin kaverina.


Eiköhän näillä tämä juhlaputki ja loputkin talven juhlat pärjätä.

Paketti alkaa olla kasassa,
kun äitikin löysi kerrankin itselleen päällepantavaa:)

Seuraavaksi on aika varmaan siirtyä lahjapohdintoihin.

MUKAVAA VIIKONLOPPUA!!